Julkaistu: 19.04.2017 04:00

Salaliittouskomuksia hyväuskoisille

Syyskuun yhdennentoista päivän aamuna 2001, terroristien kaappaama American Airlinesin lento 77 törmäsi Pentagonin läntiseen julkisivuun. 

Törmäysenergia työnsi koneen jäännökset syvälle rakennukseen, ja polttoainekuorma leimahti tulipalloksi. Pentagonissa kuoli kaikkiaan 125 ihmistä, minkä lisäksi kaikki koneessa olleet saivat surmansa silmänräpäyksessä. 


Lento 77:n kohtalo oli osa 9/11-terrori-iskujen sarjaa, jonka ympärillä alkoi pian kasvaa tiheä salaliittouskomusten viidakko. 

Johtoajatuksena oli, että kyseessä ei ollut ulkomaisten terroristien Yhdysvaltoihin kohdistama hyökkäys, vaan maan oman hallituksen salainen operaatio. Salaliittoon uskovien mukaan Pentagonin vauriot eivät sopineet yhteen matkustajakoneen törmäyksen kanssa. Tästä pääteltiin, että lento 77 oli lavastettu ja että todellisuudessa rakennukseen oli osunut ohjus.

Lento 77 on erinomainen esimerkki internetissä kukoistavista salaliittotarinoista, jotka antavat vaihtoehtoisia selityksiä kohutuille tapahtumille. 

Ne olettavat että kulissien takana toimii pahantahtoinen ihmisryhmä, joka salassa pyrkii muuttamaan instituutioita, kaappaamaan vallan tai kätkemään totuuden yhteisen hyvän kustannuksella.


Salaliittouskomuksia kutsutaan yleensä salaliittoteorioiksi, mutta sitä ne eivät ole. 

Teoria tarkoittaa johdonmukaista ja tarkkaa selitysmallia, joka voidaan faktoilla osoittaa vääräksi. Salaliittouskomuksille taas on tunnusomaista, että niitä ei voi kumota. Ne ovat niin epämääräisiä ja yleisluontoisia, että tosiasioita voidaan sovittaa niihin aina tarpeen mukaan. 

Uskomuksiin täysin sopimattomat tosiasiat joko kielletään tai selitetään pois laajentamalla salaliittotarinaa. Jos asiantuntija perustelee, miksi salaliittouskomus ei ole uskottava, hänen katsotaan olevan osa samaista salaliittoa.

Koska faktoilla ja realiteeteilla ei ole mitään vaikutusta salaliittouskomuksiin, ne voivat olla kuinka älyttömiä hyvänsä. 

On selvää, ettei ole edes teoriassa mahdollista lavastaa matkustajakoneen törmäystä rakennukseen Washington DC:n tiheästi asutulla metropolialueella kirkkaassa päivänvalossa. Silti tätäkin hullumpia asioita uskotaan ja tullaan uskomaan jatkossakin.


Salaliittouskomusten tarkoitus ei pohjimmiltaan ole selittää tapahtumia, vaan jäsentää maailmaa. 

Niillä on taipumus nousta pintaan pelon ja epävarmuuden seurauksena. Terrori-iskujen ohella salaliittotarinoita lietsovat talouskriisit, luonnonkatastrofit ja jopa julkisuuden henkilöiden kuolemat. 

Kaikille näille asioille on yhteistä, että ihminen ei voi niihin itse vaikuttaa. Tämä hallinnan tunteen menetys ajaa ihmiset salaliittouskomusten pariin. 

Hulluudessaankin salaliittouskomukset poistavat maailmasta ennakoimattomuuden, arvaamattomuuden ja satunnaisuuden. Ne tekevät maailmasta ymmärrettävän paikan, missä näennäisen kaaoksen takana on aina suunnitelma.


Kirjoittaja on hämeenlinnalainen tietokirjailija.
andrei.sergejeff@hotmail.fi

Yhtenä iltapäivänä työhuoneellani avasin hetken mielijohteesta lipastoni alimman laatikon. Isoisäni isoäidilleni rintamalta lähettämät kirjeet olivat siellä siistissä pinossa, kauhtuneella kumilangalla yhteen niputettuina.