Julkaistu: 22.10.2014 02:01

Itämerelle tarvitaan annos harkintaa

Tukholman saaristossa jo perjantaista asti käynnissä olleissa etsinnöissä odotetaan niin kuumeisesti tuloksia, että vähäkin kelpaa. Yleensä arvostetun Dagens Nyheter -lehden mukaan merietsinnöissä oli saatu yhteys "johonkin".

Uutinen perustui siihen, että kolme ruotsalaisalusta oli ollut jonkin aikaa kokoontuneina pienelle alueelle.

Kun tietoa ei ole, saavat pienet ja täysin merkityksettömätkin asiat siivet alleen. Toistaiseksi lähes kaikki "sukellusvenejahdista" esitetyt analyysit perustuvat jossitteluun.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Tomas Riesin mukaan se vähä, mitä tiedetään, viittaa Venäjään. On "vähälläkin" rajansa. Tutkijan pitäisi osata tunnistaa myös sellainen tilanne, kun ei tiedetä yhtään mitään.

Ruotsin tiedustelupalveluiden parhaat voimat etsivät viikonloppuna kuumeisesti tummaan asuun pukeutunutta miestä, joka oli havaittu muka hämäräpuuhissa etsintäalueelta. Tiistaina "epäilty" paljastui kalastusta harrastavaksi eläkeläismies Oveksi, joka tunnusti vain yhden asian: sinä päivänä ei tullut kalaa.

Samaan aikaan Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vakuutti, että etsintäoperaatio on ammattimaisissa käsissä. Ei ihan vaikuta siltä.

Ruotsin uusi pääministeri Stefan Löfven sai jupakan eteensä käydessään valtiovierailullaan pääministeri Alexander Stubbin luona Kesärannassa.

Pääministerit totesivat, että Venäjän aktiivisuus on lisääntynyt Itämeren piirissä: tärkeintä on nyt tietojenvaihto. Pääministerit ovat kiitettävästi samalla linjalla. Heidän yksituumaisessa lausunnossaan on vain yksi heikko kohta: missä ovat ne tiedot, joita voitaisiin vaihtaa?

Venäjää voi syyttää taannoisista ilmatilaloukkauksista. Niistä on näyttöä.

Ilman todisteita ei Moskovasta kuitenkaan parane kysellä sukellusveneselityksiä. Kremlin kellokkaat nauravat jo valmiiksi partoihinsa.

Turvallisuuspoliittinen tilanne on Ukrainan kriisin jälkeen kiistatta kiristynyt. Juuri siksi nyt ei saisi panna Ruotsin tapaan isoja koneistoja liikkeelle ilman tarkkaa harkintaa.

Provokaatioista liikkeelle lähteneistä vakavista selkkauksista on historiassa aivan riittävästi esimerkkejä.

Perussuomalaiset suhtautuvat Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöhön lämpimästi. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini puhui sen puolesta viimeksi tiistaina. Asian takana on puolueen vakavasti otettavista voimista myös eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Jussi Niinistö.

Ruotsi tarvitsee puolustusyhteistyötä: suomalaista harkintaa ja osaamista. Suomen vastaavat tarpeet eivät tule ihan heti mieleen.

Ruotsin ja Venäjän keskinäiselle vihanpidolle on ikivanhat perinteet, joissa on aina ollut yksi yhteinen nimittäjä: Itämeri. Onneksi valtakuntien välisistä aseellisista yhteenotoista on kulunut jo vuosisatoja. Niissä kun laskun maksajia olivat aina suomalaiset.

Suhteellista vaalia käytettiin viimeksi Hämeenlinnassa, kun erotetun kaupunginhallituksen tilalle valittiin uutta. Kuva: Pekka Rautiainen

Vaikka pääsiäisenpyhät ovat meneillään, puolueiden kunnallisjärjestöt kartoittavat jo täyttä päätä tavoitteita alkavalle vaalikaudelle ja myös millaisista asemista luottamuspaikkoja lähdetään piakkoin jakamaan.Aikaa ei ole tuhlattavaksi, sillä ensimmäiset uusien valtuustojen kokoukset ovat kesäkuun