Julkaistu: 17.03.2017 02:04

Nihkeä talouskasvu yhä päättäjien päänsärkynä

  • Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuvaili äskettäin Veronmaksajien tilaisuudessa, että Suomen talous on ollut syöksyssä nokka kohti maata pian vuosikymmenen ajan. Kuva: Joel Maisalmi
    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuvaili äskettäin Veronmaksajien tilaisuudessa, että Suomen talous on ollut syöksyssä nokka kohti maata pian vuosikymmenen ajan. Kuva: Joel Maisalmi

Suomessa on ministereitä ja ekonomisteja myöten iloittu talouden kääntymisestä taantumasta tai nollakasvusta plussalle. Totta tietysti onkin, että viime vuonna talous lähti kasvuun, mutta sopii tarkentavasti kysyä, millaiseen.

Tilastokeskuksen torstaina julkistamat luvut osoittavat, että bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia. Se on sittenkin hento ja onnettoman pieni lisäys. Juhlatunnelmista ei voi hyvällä tahdollakaan ainakaan toistaiseksi puhua.

Päättäjien tunnelmia saattaa latistaa myös se, että julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kahdeksatta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,1 miljardia euroa.

Suunta on onneksi kohti parempaa, sillä edellisenä vuonna alijäämä oli peräti 5,7 miljardia euroa.

Kaikesta tästä seuraa, että vyötä on kiristettävä jatkossakin. Poliitikoilta vaaditaan päätöksiä, joilla ei kansaa tai oppositiota kosiskella, pikemminkin päinvastoin. Saavutettuja etuja on katsottava kriittisin silmin.

Pääministeri ja lentoharrastaja Juha Sipilä (kesk.) kuvaili äskettäin Veronmaksajien tilaisuudessa, että Suomen talous on ollut syöksyssä nokka kohti maata pian vuosikymmenen ajan. Holtiton liike on otettava hallintaan, jonka jälkeen on otettava lentovauhtia lisää.

Talousmielessä tämä tarkoittaa Sipilän mukaan, että Suomessa on uskallettava ottaa velkaa aina vuoteen 2021 saakka. Finanssikriisin pitkä varjo muodostuisi näin ainakin 13 vuoden mittaiseksi.

Tilastokeskuksen luvuista selviää myös, että suomalaisten säästäminen näyttäisi kääntyneen toistaiseksi negatiiviseksi eli pakkasen puolelle. Ainakin viime vuoden loppupuolen ajan suomalaiset pistivät enemmän rahaa menemään kuin sitä tuli.

Tämä voi olla jonkinlainen huolenaihe, mutta vain pitkällä aikavälillä.

Lyhyellä tähtäimellä Suomen talous saattaa jopa hyötyä velalla tai säästöillä tapahtuvan kulutuksen kasvusta.

Verokertymässä ei valtion näkökulmasta ollut suurta vikaa, ongelmat olivat lähinnä menopuolella. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi nimittäin 3,2 prosenttia.

Veroaste puolestaan kasvoi edellisvuodesta hieman, 44,3 prosenttiin. Luku kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.