Julkaistu: 20.03.2017 06:31
-
Päivitetty: 20.03.2017 06:42

Halataanko vai kätelläänkö?

  • Ystävykset Sisko Helminen (vas.) ja Ulla Palomaa halaavat toisiaan, jos eivät ole pitkään aikaan nähneet. Helmisen mukaan siitä tulee hyvä ja lämmin tunne. Palomaan mukaan he eivät halaa, jos edellisestä näkemisestä on vain vähän aikaa. KUVAT: Pekka Peura
    Ystävykset Sisko Helminen (vas.) ja Ulla Palomaa halaavat toisiaan, jos eivät ole pitkään aikaan nähneet. Helmisen mukaan siitä tulee hyvä ja lämmin tunne. Palomaan mukaan he eivät halaa, jos edellisestä näkemisestä on vain vähän aikaa. KUVAT: Pekka Peura
  • Isä ja poika Jukka (vas.) sekä Antti Tervonen eivät juuri kättele tai halaa toisiaan. Antti Tervosen mukaan siihen ei ole tarvetta. Jukka Tervonen arvelee, että heille ei ole muodostunut sellaista tapaa.
    Isä ja poika Jukka (vas.) sekä Antti Tervonen eivät juuri kättele tai halaa toisiaan. Antti Tervosen mukaan siihen ei ole tarvetta. Jukka Tervonen arvelee, että heille ei ole muodostunut sellaista tapaa.
  • Kaverukset Roni Puolakanaho (vas.) jaTuomas Kouva yleensä vain ”morottelevat” keskenään. Puolakanahon mukaan he saattavat sanoa käsipäivää, jos eivät ole nähneet pitkään aikaan, jolloin kättely on ”halaustyylisempi”. Halailua he eivät keskenään harrasta. Kuva: Pekka Peura
    Kaverukset Roni Puolakanaho (vas.) jaTuomas Kouva yleensä vain ”morottelevat” keskenään. Puolakanahon mukaan he saattavat sanoa käsipäivää, jos eivät ole nähneet pitkään aikaan, jolloin kättely on ”halaustyylisempi”. Halailua he eivät keskenään harrasta. Kuva: Pekka Peura
  • Kaverukset Nea Ojala (vas.) ja Ella Pälvilä halaavat toisiaan päivittäin. Ojalan mukaan se on kiva ele, jonka voi tehdä hyvin kerran päivässä kaverille. Molemmat arvioivat, että halaaminen tuntuu hyvältä.
    Kaverukset Nea Ojala (vas.) ja Ella Pälvilä halaavat toisiaan päivittäin. Ojalan mukaan se on kiva ele, jonka voi tehdä hyvin kerran päivässä kaverille. Molemmat arvioivat, että halaaminen tuntuu hyvältä.

Tunne on varmasti monelle tuttu: pitäisiköhän tuota tuttua halata, kätellä vai ainoastaan moikata? Kysymyksen äärelle joutuu esimerkiksi sukujuhlissa tai valmistujaisissa. Joku saattaa ajatella, että olisipa kiva, jos tuo toinen halaisi. Toinen ajattelee, että kunpa ei halaisi.

– Koskettaminen näinkin arkisessa tilanteessa vaatii intuitiivista lukutaitoa. Lisäksi se on aina vastavuoroista, huomauttaa Itä-Suomen yliopistossa kulttuuriantropologian yliopistonlehtorina työskentelevä Taina Kinnunen.

Entä jos halaaminen tuntuu joka tapauksessa jo ajatuksena epämiellyttävältä?

– Kyse on yksilöllisestä ruumiillisesta reviiristä. Jos toista ei halua halata, ei sitä kannata tehdä, Kinnunen opastaa.

Samaa mieltä on tapakouluttaja Helena Valonen. Jos ei halua halata, tilanteen voi väistää kohteliaasti tarjoamalla kättä.

– Silloin voi ojentaa kätensä, hymyillä ja tervehtiä. Siinä samalla merkkaa reviirinsä ja pysäyttää halaajan, Valonen sanoo.

Pitäisikö halata, kätellä vai moikata vain -kysymys muuttuu, kun siirrytään kulttuurista toiseen. Suomessa puolituttujen väliset kosketukset ovat verraten harvinaisia.

Siinä missä arabikulttuureissa mieskaverukset ovat tottuneet kävelemään käsi kädessä, Suomessa käsikkäin kävelevät lähinnä pariskunnat. Saksassa tuttavienkin kesken kätellään päivittäin, kun Suomessa se on eleenä harvinaisempi.

– Meillä on Suomessa ylipäätään aika niukka kosketuksen kautta tapahtuva kommunikointi, Taina Kinnunen sanoo.

Toisaalta Suomeakin jäykempiä kulttuureja löytyy. Esimerkiksi Japanissa ei edes juuri kätellä vaan ainoastaan nyökätään.

Vaikka koskettamiskulttuurit eri puolella maailmaa vaihtelevat paljon, yhtäläisyyksiäkin on. Valosen mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että ensimmäisellä kerralla uusia ihmisiä kohdattaessa ei halata vaan kätellään.

– Halaamiseen kuuluu, että ihminen on toiselle entuudestaan tuttu, Valonen sanoo.

Joka tapauksessa arkisetkin ihmisten väliset kosketustilanteet kumpuavat tavoista ja tottumuksista, jotka muuttuvat hitaasti, Kinnunen arvioi.

– Kaikkiin koskettamiseen liittyviin tilanteisiin liittyy vanha kulttuurikerrostuma. Esimerkiksi Suomessa ajateltiin pitkään, ettei ikään kuin ole miehekästä koskettaa toista varsinkaan julkisesti. Se on vaikuttanut jopa siihen, miten miehet hoitavat lapsia.

Kosketuksessa olisi kuitenkin voimaa. Sen osoittavat Kinnusen omat ja monet muut tutkimukset.

– Jos koskettamisesta puhutaan ylipäätään, toisilla se aiheuttaa hyvän olon hormoneja, toisilla se taas voi aiheuttaa kielteisiä tuntemuksia, Kinnunen sanoo.

Valonen on samaa mieltä.

– Se antaa parhaimmillaan impulssin siitä, että ihminen on tärkeä.

Monella on kokemusta siitä, että tuttavien väliset tervehtimiskäytännöt eivät ole aina kovin loogisia. Toisten kanssa on totuttu halaamaan ja toisten ei – eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, kuinka tuttuja ollaan muuten.

– Vaatii etiketin tajua ja hienotunteisuutta ymmärtää, milloin kannattaa tervehtiä mitenkin. Ihminen helposti vaistoaa, jos joku ei pidä tietystä kosketuksesta tai säikähtää sitä, Kinnunen sanoo.

Moni ajaa uudenkarhealla polkupyörällä. Samaan aikaan päässä keikkuu ikäloppu pyöräilykypärä.Kuinka usein pyöräilykypärä pitää uusia, Mikko Peltonen Pyöräilyunionista? - Kypärää pitäisi käsitellä kuin kananmunaa. Hyvä perussääntö on vaihtaa kypärää 3–5 vuoden välein.

Turvottaa ja aristaa. Kiukuttaa, ärsyttää ja itkettää. Pienikin poikkipuolinen sana tai epäonnistuminen aiheuttaa joko pimahduksen tai romahduksen.Pms-oireiden perimmäistä syytä ei tunneta eikä myöskään tiedetä, miksi oireet ovat toisilla voimakkaat ja toisilla tuskin tunnistettavat.

Valkoinen parsa on kauneimmillaan yksinkertaisissa resepteissä kuten juustoisessa parsarisotossa. KUVAT: Nanna Rintala

Huhtikuu toi tullessaan eurooppalaisen parsan sesongin. Kotimaista parsaa voi löytää kaupasta toukokuun puolesta välistä juhannukseen.Vihreät, ohuet parsatangot ovat mutkattomia käyttää. Nuoria, kauniita yksilöitä ei tarvitse kuoria, ne kypsyvät nopeasti ja maistuvat salaateissa myös raakana.

Kirpeän makea sitruunamarenkipiirakka hurmaa kahvipöydässä. Marengista tulee kaunis, vaikka nostelet sen vain summittaisesti lusikalla täytteen päälle. KUVA: Nanna Rintala Kuva: Picasa

Kirpeän sitruunainen marengilla hunnutettu klassikkopiiras koristaa kahvipöydän ja sopii vaikka pääsiäispyhien jälkiruoaksi.Sitruuna-marenkipiirasPohja:100 g voita½ dl sokeria2 ½ dl vehnäjauhoja1 rkl vettä Kiisseli:4 luomusitruunaa1 ½ dl sokeria2 rkl maissitärkkelystä1 dl vettä4 keltuaista Marenki:4