Julkaistu: 12.04.2017 06:43
-
Päivitetty: 12.04.2017 06:50

Pitääkö uusi vaate aina pestä ennen käyttöä?

  • Joel Karppanen, arkisto Kuva: Joel Karppanen
    Joel Karppanen, arkisto Kuva: Joel Karppanen

Moni on tottunut nakkaamaan uudet vaatteet ja tekstiilit ensimmäiseksi pesukoneeseen.

Pitääkö uusi vaate aina pestä ennen käyttöä, Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa?

– Alusvaatteet, pyyhkeet, lakanat sekä vauvan- ja lastenvaatteet ja muut tekstiilit, jotka tulevat suoraan ihoa vasten, tulisi pestä ennen käyttöä.

– Tekstiilien kemikaalijäämät voivat aiheuttaa jo pieninä määrinä iho- ja hengitystieoireita. Vaatetta on voitu myös sovittaa kaupassa niin usein, että siihen on tarttunut ihoeritteitä ja muuta likaa.

Onko kemikaalien pelko aiheellista?

– EU-sopimus kieltää myrkkyjen käytön tekstiilien valmistuksessa, mutta monia tekstiilejä kuitenkin värjätään, silotellaan ja kyllästetään haitallisia aineita sisältävillä kemikaaleilla.

– Halpojen työkustannusten maista tuotavissa tekstiileissä voi olla jäämiä pitkien kuljetusmatkojen takia käytettävistä homeenestoaineista. Laittoman suuria kadmiumpitoisuuksia löytyy joskus muovista, johon tyynyt ja peitot usein pakataan.

Voiko uudet tekstiilit pestä muun pyykin seassa?

– Kyllä. Voimakasväriset tekstiilit voivat päästää väriä ensimmäisillä pesukerroilla, joten ne tulee pestä samanvärisen pyykin kanssa. Puuvillatrikoiset raitapaidat kannattaa pestä 60 asteessa, jolloin värit eivät leviä ja mikrobit tuhoutuvat. Pyyhkeet imevät vettä ja kuivaavat paremmin, kun niistä pestään käsittelyaineet ennen käyttöä.

– Jos kankaassa on jäämiä valmistusvaiheessa käytetyistä kemikaaleista, suurin osa lähtee hiljalleen pois pesuissa.

Onko jotkut vaatteet syytä jättää pesemättä ennen käyttöä?

– Farkkuvalmistajat suosittelevat pesemään uudet, kovasta puuvillakankaasta valmistetut farkut muutaman kuukauden käytön jälkeen, jolloin ne ovat muotoutuneet omaan vartaloon istuviksi.


                
                  Myös Ann-Sofie Hedlundin lapset ovat tulleet Hedlundin kummitädille Anne Valtoselle läheisiksi ja rakkaiksi.
                
               Kuva: Jarno Pellinen

Anne Valtonen muistaa yhä hetken, jolloin sai kutsun pienen Ann-Sofien kummiksi. – Pitelin Ann-Sofieta sylissä, ja kyyneleet vain alkoivat virrata silmistäni. Koin sen suuren luottamuksen paikkana, Valtonen sanoo. – Olin köyhä opiskelija, joten ei minua ainakaan rahan takia kysytty.

Vaelluskirjailija Harri Ahonen on retkeilyt ympäri Pohjoismaita. Kuvassa Ahonen on Ruotsin tuntureilla. KUVA: MIKKO HEPONEVA

Suomalainen autiotupa on melkein liian hyvä keksintö ollakseen totta. Kansallispuistoja ja erämaa-alueita täplittää satojen ilmaisten majapaikkojen verkosto, joka tarjoaa suojaa ja lämpöä retkeilijöille.Tuvilla pitää kuitenkin osata käyttäytyä oikein.

Auton automaattipesu on monen mielestä vaivaton vaihtoehto. Pesutekniikat ovat kehittyneet aiempaa hellävaraisemmiksi. Kuva: Iika Järvenpää

Auton säännöllinen pesu vähintään kerran kuukaudessa kannattaa, sillä silloin auton pintaan kertyvä lika ei ehdi pinttyä ja maalipinta pysyy paremmassa kunnossa.Tässä olisi monella kuitenkin parantamisen varaa, sillä keskimäärin suomalainen autoilija pesee autonsa neljä kertaa vuodessa.Helppo tapa s

Kiehiset vuollaan kuivasta, suorasyisestä männystä. Kuva: Anssi Jokiranta

Autiotuvan hyviin tapoihin kuuluu jättää kunnon sytykkeet seuraavaa kävijää varten. Tuvalle seuraavaksi saapuva saattaa olla väsynyt, kastunut, kylmissään ja nälissään. Tuli on saatava kamiinaan nopeasti.Kiehiset ovat perinteisiä sytykkeitä. Ne vuollaan kuivasta, suorasyisestä mäntypuusta.