Julkaistu: 13.04.2017 06:40

Mikä on varmin keino mokata parvekeviljelyssä?

  •  Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
    Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Millaisia käytännön ohjeita antaisit aloittelevalle parvekeviljelijälle, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori?

– Ensin täytyy miettiä, millaiset olosuhteet parvekkeella on. Onko se lasitettu vai ei? Mihin ilmansuuntaan parveke avautuu? Miten valoisa se on? Tuuliselle parvekkeelle ei kannata hankkia arkoja kasveja. Jos kyseessä on aurinkoinen, etelään avautuva lasitettu parveke, olosuhteet ovat kasvihuonemaiset ja sikäli helpommat. Silloin täytyy muistaa riittävä kastelu ja parvekkeen tuuletus, ettei lämpötila nouse liian kuumaksi.

Mikä on varmin keino mokata parvekeviljelyssä?

– Yleisin moka on ostaa parvekkeelle pienessä ruukussa oleva yrtti tai amppeli ja sitten jättää se siihen kesälomareissun ajaksi. Liian pienessä ruukussa kasvi ehtii kuolla jo viikossa.

– Kannattaa hankkia hyvät ruukut ja mullat. Hyvä multa on sellaista, jossa on kestoravinteita ja kastelukiteitä tai aktiivihiiltä, joka pidättää kosteutta. Jos viljelee syötäviä kasveja, on mullan oltava myös puhdasta ja tähän tarkoitukseen sopivaa.

– Lasitetulle parvekkeelle parhaita ovat umpiruukut ja altakasteluruukut. Avoterassilla pitää varmistaa, että ruukkujen pohjassa on reikä, etteivät kasvin juuret huku sateilla. Ruukun alle kannattaa laittaa tarpeeksi iso alusvati. Pesuvati on kätevä. Jos aurinkoisella paikalla olevan kasvin kastelee hyvin ja laittaa pesuvadin täyteen vettä, kasvi pärjää viikonkin ilman altakasteluruukkuja.

Miten aikaisin keväällä kasvit voi viedä parvekkeelle?

– Kauden voi jo aloittaa narsisseilla ja huhtikuun lopussa orvokeilla, jotka kestävät pientä yöpakkasta. Etelä-Suomessa muut kasvit voi viedä lasitetulle parvekkeelle huhtikuun lopulla, pohjoisessa toukokuun lopussa. Kylminä öinä kasveja voi suojata esimerkiksi harsokankaalla. Myös hyvä kastelu auttaa, sillä vesi varastoi lämpöä. Hyötykasveista basilika, tomaatti ja chili kestävät kylmää huonosti. Niiden kanssa kannattaa odottaa kesäkuulle.


                
                  Myös Ann-Sofie Hedlundin lapset ovat tulleet Hedlundin kummitädille Anne Valtoselle läheisiksi ja rakkaiksi.
                
               Kuva: Jarno Pellinen

Anne Valtonen muistaa yhä hetken, jolloin sai kutsun pienen Ann-Sofien kummiksi. – Pitelin Ann-Sofieta sylissä, ja kyyneleet vain alkoivat virrata silmistäni. Koin sen suuren luottamuksen paikkana, Valtonen sanoo. – Olin köyhä opiskelija, joten ei minua ainakaan rahan takia kysytty.

Vaelluskirjailija Harri Ahonen on retkeilyt ympäri Pohjoismaita. Kuvassa Ahonen on Ruotsin tuntureilla. KUVA: MIKKO HEPONEVA

Suomalainen autiotupa on melkein liian hyvä keksintö ollakseen totta. Kansallispuistoja ja erämaa-alueita täplittää satojen ilmaisten majapaikkojen verkosto, joka tarjoaa suojaa ja lämpöä retkeilijöille.Tuvilla pitää kuitenkin osata käyttäytyä oikein.

Auton automaattipesu on monen mielestä vaivaton vaihtoehto. Pesutekniikat ovat kehittyneet aiempaa hellävaraisemmiksi. Kuva: Iika Järvenpää

Auton säännöllinen pesu vähintään kerran kuukaudessa kannattaa, sillä silloin auton pintaan kertyvä lika ei ehdi pinttyä ja maalipinta pysyy paremmassa kunnossa.Tässä olisi monella kuitenkin parantamisen varaa, sillä keskimäärin suomalainen autoilija pesee autonsa neljä kertaa vuodessa.Helppo tapa s

Kiehiset vuollaan kuivasta, suorasyisestä männystä. Kuva: Anssi Jokiranta

Autiotuvan hyviin tapoihin kuuluu jättää kunnon sytykkeet seuraavaa kävijää varten. Tuvalle seuraavaksi saapuva saattaa olla väsynyt, kastunut, kylmissään ja nälissään. Tuli on saatava kamiinaan nopeasti.Kiehiset ovat perinteisiä sytykkeitä. Ne vuollaan kuivasta, suorasyisestä mäntypuusta.