– Vähän oli vaikeaa, mutta ei ole enää. Jes! huudahtaa viisivuotias Siiri Kaisto, joka kutoo pirtanauhaa ensimmäistä kertaa elämässään.

Tiina Kaisto ohjeistaa vieressä Siiriä, joka on kotona harjoitellut kutomista pienillä pöytäkangaspuilla. Pirtanauhan tekeminen on kuitenkin vähän vaikeampaa, sillä langat täytyy pitää tiukkoina eikä laskuissa saa seota.

Lauantaina Historiallisen museon ja Vankilamuseon piha-alueilla vietettiin Museomarkkinoita Hämeenlinnan historiallisen museon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Hämeen linnan ympäristössä vaelteli entisaikojen hahmoja ritareista keskiaikaisiin käsityöläisiin ja saattoipa vastaan kävellä joukko vuohiakin.

Auto kuvaa aikaansa

Terhi Sundman ja Matti Virtanen ovat tulleet Museomarkkinoille Loimaalta. Linnan pihalle pysäköidyt autot eri vuosikymmeniltä ovat saaneet Virtasen kaivamaan kameran esille.

– Autot esittävät korostuneesti omaa aikaansa, sen vuoksi niitä on mielenkiintoista katsella, Virtanen sanoo.

– En paljon autoista ymmärrä, mutta vanhat ja pienet autot ovat ainakin söpöjä, Sundman lisää.

Vain muutaman kymmenen metrin päässä menneiden vuosikymmenten autoista on siirrytty vielä hiukan kauemmas ajassa. Veikko Rantio pienentää tekemäänsä tuohisormusta kahdeksanvuotiaan Anneli Saaren sormeen.

– Tein Hauholla viime kesänä niin paljon tuohisormuksia etten ole koskaan tehnyt. Päivän aikana tuli tehtyä yli sata sormusta ja lapsia oli koko ajan ympärillä pyytämässä lisää, Rantio muistelee.

Luonto pursuaa materiaaleja

Museomarkkinoille on kerääntynyt monen alan käsityöläisiä ympäri Kanta-Hämettä. Pajuista amppelia punovan Maire Laurell on ripustanut kojuunsa parven risuista tehtyjä lintuja.

– Olen tällainen maalaistyttö. Kaikki tämä on luonnosta ja sitä voi hyödyntää, kunhan on vain ahkeruutta. Vanajan rantaryteiköissäkin tällaista kasvaa eikä se maksa mitään kunhan on maanomistajan lupa, hämeenlinnalainen Laurell hymyilee.

Toisella puolella markkina-aluetta Georg Stubb polkee keskiaikaista narusorvia. Kaunis puuesine voi olla valmis alle tunnissa – kunhan vaan jaksaa polkea.

– Kaksi jalkaa on käytössä ja kun niitä vaihtelee, niin kyllä tässä jaksaa polkea, Stubb sanoo. (HäSa)