Julkaistu: 16.02.2013 11:00

Hämeenlinna on invalidille kohtalaisen hyvä kaupunki liikkua

  • KÄTEVÄSTI KULMILLA. Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen pysäköi Kastellissa asioidessaan invaparkkipaikalle, joka laitettiin kaupungin palvelupisteen nurkalle pari vuotta sitten.
    KÄTEVÄSTI KULMILLA. Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen pysäköi Kastellissa asioidessaan invaparkkipaikalle, joka laitettiin kaupungin palvelupisteen nurkalle pari vuotta sitten.

 

Kaupunkiuutisten yleisönosastolla on viime viikkoina keskusteltu siitä, kuinka liikuntarajoitteiset pääsevät sisään Hämeenlinnan kantakaupungin eri ravintoloihin. Kirjoittelua seurannut Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen haluaa heti oikaista käsityksiä ainakin yhden ravintolan kohdalta.
 
- Popinoon pääsee takakautta hissillä oikein hyvin, ja ravintolassa on todella ystävällinen henkilökunta, Lehikoinen kehuu.
 
- Homma toimii loistavasti, kun ravintolaan vain ilmoittaa etukäteen tulostaan. Vammaisen elämä on harvoin spontaania ja kaikkien muiden asioiden sivussa yksi puhelinsoitto on pikkujuttu.
 
Lehikoisen mukaan esteitä on joskus myös ihmisten korvien välissä ja niistä selviäminen on yksi osa vammaisuuteen sopeutumista.
 
- En halua mennä sellaiseen paikkaan, jonne en suosiolla pääse. Minua pyydettiin osalliseksi tapahtumaan eräässä ravintolassa, johon ei ollut esteetöntä pääsyä ja invavessaan oli sisäänkäynti ulkokautta. Tein kantani selväksi ja tilaisuus siirrettiin toiseen paikkaan.

Palkitut paikat

Lehikoinen on ollut kaupungin vammaisneuvostossa mukana jakamassa esteettömyyspalkintoja, jollaisen ovat saaneet esimerkiksi Aulangon kylpylä ja Hämeenlinnan rautatieasema.
 
- Kylpylä on ihan esteetön ja hotellin puolikin ihan saavutettavissa, vaikkakin sen ramppi voi olla rollaattorilla tai kepeillä kulkevalle hiukan jyrkkä. Kahteen altaaseen on asennettu hissit ja kyllä Aulangon hotellin yökerhoonkin pääsee takakautta tavarahissillä.
 
- Rautatieasemalla hissi meni kerran rikki, ja jouduin istumaan pari tuntia raiteella räntäsateessa, mutta yksi kassahenkilö värjötteli siellä minun kanssani.
 
Niin Verkatehtaalla, uimahallissa kuin kantakaupungin kirkoissa pääsee Lehikoisen mielestä liikkumaan kohtalaisen hyvin. Keskustassa asioiminenkin sujuu, vaikka joidenkin kävelykadun pikkuliikkeiden sisäänkäynneissä on ongelmia ja Hammaslääkärikeskukseen ei ole esteetöntä pääsyä. Betoniporsaat ja ulkomainokset taas aiheuttavat hankaluuksia näkövammaisille.
 
- Talvi on hankalaa aikaa kaikille, joilla on rajatut askeleet, Lehikoinen sanoo.
 
- Jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu, mutta itse suojatien kohta on usein hirmuisen liukas. Lisäksi tien ylityskohdassa saattaa molemmissa päissä olla puolikin metriä korkea valli.

Korkeita tuoleja

Laki pitää nykyään huolen uudisrakennusten esteettömyydestä, mutta historiallisissa vanhoissa rakennuksissa muutoksien esteenä on usein Museovirasto. 
 
- Esteiden poistaminen ei useinkaan ole rahakysymys, vaan viime kädessä tahdosta kiinni, Lehikoinen arvelee.
 
- Vanhaan kirjastoon mahdollisesti tuleva kumppanuustalo on tästä hyvä esimerkki. Rakennushan on nykyisellään todella esteellinen, mutta nyt siitä tehdään esteetöntä. Yksi asia julkisissa tiloissa on se, että niihin pitäisi saada korkeampia tuoleja, jotka ovat myös selvästi esillä.
 
Hämeenlinnan kantakaupungissa on Lehikoisen mielestä verrattain helppo liikkua.
 
- Tampereelle tai Helsinkiin en lähde talvisin ollenkaan, koska liikkuminen on niissä hankalaa.
 
- Oulu taas vastaavasti on suhteellisen esteetön kaupunki ja Turkukin osittain.
 
Seutuyhteistyön aikana kaupungin nettisivuilta löytyi tietoa muun muassa invaparkkipaikoista ja saavutettavista rakennuksista. 
 
- Kuntaliitoksen jälkeen tietoja ei ole enää näkynyt ja ne pitäisi ehdottomasti pistää nettiin, Lehikoinen toivoo.
 
- Invaparkkipaikoista tuli semmoinen mieleen, että pysäköinninvalvojat ovat alkaneet katsoa hyvin tarkkaan vammaisten pysäköintilupalappuja. Joku on alkanut niitä ilmeisesti kopioida ja se on todella törkeätä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että invapaikat ovat olemassa hyvästä syystä.
 

Inkeri Länsikivi voitti hohtoneulonnan Suomen mestaruuden Wetterhoffin talon Wanhassa Kutomossa perjantai-iltana. Länsikivi kutoi mestaruuden itselleen jo kolmannen kerran. Toiseksi sijoittui Katja Fleshler ja kolmas sija meni Terhi Kiviselle.Tänä vuonna kilpailuun osallistui 19 neulojaa.

Viimeisimmätkään ennusteet eivät lupaa hyvää Hämeenlinnan talouteen. Verotuloja arvioidaan nyt kertyvän 7,9 miljoonaa vähemmän kuin budjettiin on kirjattu. Käyttötaloudessa on vajaan viiden miljoonan ylitysuhka.Verokertymän ero budjettiin on hieman pienempi kuin vielä viime viikolla ennustettiin.

Hämeenlinnalaisvaikuttajat ovat tyytymättömiä VR:n päätökseen lisätä vain neljä junavuoroa päivässä Tampereen ja Riihimäen välille.Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) tiivistää mielipiteensä neuvottelujen onnistumisesta lyhyesti.– Emme onnistuneet, emmekä ole tyytyväis

Sairaudet puhkeavat koirilla aiemmin kuin ihmisillä, sillä koirien elinkaari on paljon lyhyempi kuin ihmisten. Olli Kalliosaari ulkoilutti noin kuusivuotiasta Tessua perjantaina rantareitillä. Kuva: Terho Aalto

Koirien sairauksia tutkimalla saadaan tietoa myös ihmisten sairauksista.Helsingin yliopiston Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston Dogrisk-tutkimusryhmä selvittää, miten esimerkiksi koiran ravinto, elinympäristö ja aktiivisuus vaikuttavat sairauksiin.Tutkimusryhmän johtaja, dosentti Anna

Austin Max nostettiin tiistaina Rantakasinon edestä Vanajevedestä. Hämeen Sanomien lukijat arvelevat, että kyseessä on järveen unohtunut Lions clubin kisa-auto. Kuva: Terho Aalto

Tiistaina laivarannasta nostettu Austin Max on saanut monet hämeenlinnalaiset muistelemaan, millaisia tempauksia laivarannassa ennen vanhaan järjestettiin.Moni Hämeen Sanomien lukija muistaa, että useampana vuonna järjestettiin veikkauksia siitä, koska jäälle rahdattu auto uppoaa jäihin.Everstiluutn

Lääkäriliitto on myöntänyt vuotuisen laatupalkintonsa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin neurologian yksikölle neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin kehittämisestä.Kanta-Hämeen keskussairaalan neurologian poliklinikalla oli aiemmin käytössä perinteinen lähetteiden käsittelymalli, jossa erikoissair