Julkaistu: 16.02.2013 11:00

Hämeenlinna on invalidille kohtalaisen hyvä kaupunki liikkua

 

Kaupunkiuutisten yleisönosastolla on viime viikkoina keskusteltu siitä, kuinka liikuntarajoitteiset pääsevät sisään Hämeenlinnan kantakaupungin eri ravintoloihin. Kirjoittelua seurannut Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen haluaa heti oikaista käsityksiä ainakin yhden ravintolan kohdalta.
 
- Popinoon pääsee takakautta hissillä oikein hyvin, ja ravintolassa on todella ystävällinen henkilökunta, Lehikoinen kehuu.
 
- Homma toimii loistavasti, kun ravintolaan vain ilmoittaa etukäteen tulostaan. Vammaisen elämä on harvoin spontaania ja kaikkien muiden asioiden sivussa yksi puhelinsoitto on pikkujuttu.
 
Lehikoisen mukaan esteitä on joskus myös ihmisten korvien välissä ja niistä selviäminen on yksi osa vammaisuuteen sopeutumista.
 
- En halua mennä sellaiseen paikkaan, jonne en suosiolla pääse. Minua pyydettiin osalliseksi tapahtumaan eräässä ravintolassa, johon ei ollut esteetöntä pääsyä ja invavessaan oli sisäänkäynti ulkokautta. Tein kantani selväksi ja tilaisuus siirrettiin toiseen paikkaan.

Palkitut paikat

Lehikoinen on ollut kaupungin vammaisneuvostossa mukana jakamassa esteettömyyspalkintoja, jollaisen ovat saaneet esimerkiksi Aulangon kylpylä ja Hämeenlinnan rautatieasema.
 
- Kylpylä on ihan esteetön ja hotellin puolikin ihan saavutettavissa, vaikkakin sen ramppi voi olla rollaattorilla tai kepeillä kulkevalle hiukan jyrkkä. Kahteen altaaseen on asennettu hissit ja kyllä Aulangon hotellin yökerhoonkin pääsee takakautta tavarahissillä.
 
- Rautatieasemalla hissi meni kerran rikki, ja jouduin istumaan pari tuntia raiteella räntäsateessa, mutta yksi kassahenkilö värjötteli siellä minun kanssani.
 
Niin Verkatehtaalla, uimahallissa kuin kantakaupungin kirkoissa pääsee Lehikoisen mielestä liikkumaan kohtalaisen hyvin. Keskustassa asioiminenkin sujuu, vaikka joidenkin kävelykadun pikkuliikkeiden sisäänkäynneissä on ongelmia ja Hammaslääkärikeskukseen ei ole esteetöntä pääsyä. Betoniporsaat ja ulkomainokset taas aiheuttavat hankaluuksia näkövammaisille.
 
- Talvi on hankalaa aikaa kaikille, joilla on rajatut askeleet, Lehikoinen sanoo.
 
- Jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu, mutta itse suojatien kohta on usein hirmuisen liukas. Lisäksi tien ylityskohdassa saattaa molemmissa päissä olla puolikin metriä korkea valli.

Korkeita tuoleja

Laki pitää nykyään huolen uudisrakennusten esteettömyydestä, mutta historiallisissa vanhoissa rakennuksissa muutoksien esteenä on usein Museovirasto. 
 
- Esteiden poistaminen ei useinkaan ole rahakysymys, vaan viime kädessä tahdosta kiinni, Lehikoinen arvelee.
 
- Vanhaan kirjastoon mahdollisesti tuleva kumppanuustalo on tästä hyvä esimerkki. Rakennushan on nykyisellään todella esteellinen, mutta nyt siitä tehdään esteetöntä. Yksi asia julkisissa tiloissa on se, että niihin pitäisi saada korkeampia tuoleja, jotka ovat myös selvästi esillä.
 
Hämeenlinnan kantakaupungissa on Lehikoisen mielestä verrattain helppo liikkua.
 
- Tampereelle tai Helsinkiin en lähde talvisin ollenkaan, koska liikkuminen on niissä hankalaa.
 
- Oulu taas vastaavasti on suhteellisen esteetön kaupunki ja Turkukin osittain.
 
Seutuyhteistyön aikana kaupungin nettisivuilta löytyi tietoa muun muassa invaparkkipaikoista ja saavutettavista rakennuksista. 
 
- Kuntaliitoksen jälkeen tietoja ei ole enää näkynyt ja ne pitäisi ehdottomasti pistää nettiin, Lehikoinen toivoo.
 
- Invaparkkipaikoista tuli semmoinen mieleen, että pysäköinninvalvojat ovat alkaneet katsoa hyvin tarkkaan vammaisten pysäköintilupalappuja. Joku on alkanut niitä ilmeisesti kopioida ja se on todella törkeätä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että invapaikat ovat olemassa hyvästä syystä.
 
Mikko Särkiniemi muutti viime syksystä asti tyhjillään olleen asumispalveluyksikön majataloksi. Kuva: Toni Rasinkangas

Syksystä saakka tyhjillään olleen entisen palvelutalon tiloissa Iittalan Lasitehtaantiellä on uutta elämää.Vanhasta lasitehtaan konttorista, jossa myöhemmin hoiva-, kuntoutus-, ja asumispalveluja tarjoava Mikeva oli vuokralla, on kuoriutumassa Gasthaus Lasihovi -nimeä kantava majatalo.Majatalotoimin

Mökkimatkalla Hämeenlinnassa olleet Kati Huovinmaa ja tytär Anni Myllyniemi seurasivat kulkueen lähtöä torilla. Kuva: Markku Tanni

Hämeenlinnan torilla raikasivat lauantai-iltapäivänä rummut kuin sambakarnevaaleilla, kun kaupungin ensimmäinen Pride-marssi lähti liikkeelle kohti Linnanpuistoa.– Meitä on täällä reilu 300, voitteko kuvitella, Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Väisänen kuulutti kovaääniseen juuri ennen marssi

Paras palaute tulee usein lapsilta, kun saadaan perheen matka jatkumaan, Vuoden tiepalvelumiehenä palkittu Pekka Räisänen kertoo. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun matkanteko yllättäen katkeaa, tiepalvelumies on monen autoilijan pelastava enkeli.Useimmissa tapauksissa hän on jo keski-iän ylittänyt mies, sillä nuoria löytää vapaaehtoistoiminnan pariin yhä liian harvoin.– Mukaan tulevat nuoret ovat monesti tiepalvelumiehiä jo toisessa tai kolmannessa sukupol

Pyöreän Kristuksen kuvan tilalle rakennetaan ajan mittaan kevytrakenteinen ortodoksikirkon kupoli, esittelee Athos-säätiön toiminnanjohtaja Hannu Pöyhönen kirkkosalia. Kuva: Anu Kankaansydän

Lammin Ronniin etsitään yrittäjää pyörittämään vanhusten palvelutaloa. Athos-säätiö tarjoaa toimintaan kahta rakennusta entisen kehitysvammaisten hoitolaitoksen alueelta.– Tilat on suunniteltu kehitysvammaisten tarpeisiin, joten ne sopivat palveluasunnoiksi erinomaisesti.