Julkaistu: 16.02.2013 11:00

Hämeenlinna on invalidille kohtalaisen hyvä kaupunki liikkua

  • KÄTEVÄSTI KULMILLA. Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen pysäköi Kastellissa asioidessaan invaparkkipaikalle, joka laitettiin kaupungin palvelupisteen nurkalle pari vuotta sitten.
    KÄTEVÄSTI KULMILLA. Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen pysäköi Kastellissa asioidessaan invaparkkipaikalle, joka laitettiin kaupungin palvelupisteen nurkalle pari vuotta sitten.

 

Kaupunkiuutisten yleisönosastolla on viime viikkoina keskusteltu siitä, kuinka liikuntarajoitteiset pääsevät sisään Hämeenlinnan kantakaupungin eri ravintoloihin. Kirjoittelua seurannut Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen haluaa heti oikaista käsityksiä ainakin yhden ravintolan kohdalta.
 
- Popinoon pääsee takakautta hissillä oikein hyvin, ja ravintolassa on todella ystävällinen henkilökunta, Lehikoinen kehuu.
 
- Homma toimii loistavasti, kun ravintolaan vain ilmoittaa etukäteen tulostaan. Vammaisen elämä on harvoin spontaania ja kaikkien muiden asioiden sivussa yksi puhelinsoitto on pikkujuttu.
 
Lehikoisen mukaan esteitä on joskus myös ihmisten korvien välissä ja niistä selviäminen on yksi osa vammaisuuteen sopeutumista.
 
- En halua mennä sellaiseen paikkaan, jonne en suosiolla pääse. Minua pyydettiin osalliseksi tapahtumaan eräässä ravintolassa, johon ei ollut esteetöntä pääsyä ja invavessaan oli sisäänkäynti ulkokautta. Tein kantani selväksi ja tilaisuus siirrettiin toiseen paikkaan.

Palkitut paikat

Lehikoinen on ollut kaupungin vammaisneuvostossa mukana jakamassa esteettömyyspalkintoja, jollaisen ovat saaneet esimerkiksi Aulangon kylpylä ja Hämeenlinnan rautatieasema.
 
- Kylpylä on ihan esteetön ja hotellin puolikin ihan saavutettavissa, vaikkakin sen ramppi voi olla rollaattorilla tai kepeillä kulkevalle hiukan jyrkkä. Kahteen altaaseen on asennettu hissit ja kyllä Aulangon hotellin yökerhoonkin pääsee takakautta tavarahissillä.
 
- Rautatieasemalla hissi meni kerran rikki, ja jouduin istumaan pari tuntia raiteella räntäsateessa, mutta yksi kassahenkilö värjötteli siellä minun kanssani.
 
Niin Verkatehtaalla, uimahallissa kuin kantakaupungin kirkoissa pääsee Lehikoisen mielestä liikkumaan kohtalaisen hyvin. Keskustassa asioiminenkin sujuu, vaikka joidenkin kävelykadun pikkuliikkeiden sisäänkäynneissä on ongelmia ja Hammaslääkärikeskukseen ei ole esteetöntä pääsyä. Betoniporsaat ja ulkomainokset taas aiheuttavat hankaluuksia näkövammaisille.
 
- Talvi on hankalaa aikaa kaikille, joilla on rajatut askeleet, Lehikoinen sanoo.
 
- Jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu, mutta itse suojatien kohta on usein hirmuisen liukas. Lisäksi tien ylityskohdassa saattaa molemmissa päissä olla puolikin metriä korkea valli.

Korkeita tuoleja

Laki pitää nykyään huolen uudisrakennusten esteettömyydestä, mutta historiallisissa vanhoissa rakennuksissa muutoksien esteenä on usein Museovirasto. 
 
- Esteiden poistaminen ei useinkaan ole rahakysymys, vaan viime kädessä tahdosta kiinni, Lehikoinen arvelee.
 
- Vanhaan kirjastoon mahdollisesti tuleva kumppanuustalo on tästä hyvä esimerkki. Rakennushan on nykyisellään todella esteellinen, mutta nyt siitä tehdään esteetöntä. Yksi asia julkisissa tiloissa on se, että niihin pitäisi saada korkeampia tuoleja, jotka ovat myös selvästi esillä.
 
Hämeenlinnan kantakaupungissa on Lehikoisen mielestä verrattain helppo liikkua.
 
- Tampereelle tai Helsinkiin en lähde talvisin ollenkaan, koska liikkuminen on niissä hankalaa.
 
- Oulu taas vastaavasti on suhteellisen esteetön kaupunki ja Turkukin osittain.
 
Seutuyhteistyön aikana kaupungin nettisivuilta löytyi tietoa muun muassa invaparkkipaikoista ja saavutettavista rakennuksista. 
 
- Kuntaliitoksen jälkeen tietoja ei ole enää näkynyt ja ne pitäisi ehdottomasti pistää nettiin, Lehikoinen toivoo.
 
- Invaparkkipaikoista tuli semmoinen mieleen, että pysäköinninvalvojat ovat alkaneet katsoa hyvin tarkkaan vammaisten pysäköintilupalappuja. Joku on alkanut niitä ilmeisesti kopioida ja se on todella törkeätä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että invapaikat ovat olemassa hyvästä syystä.
 
Iittalan yhtenäiskoulun oppilaat Mandi Virtanen ja Moona Pekkinen eivät ihastuneet viime viikolla tarjottuun broilerperunavuokaan. Kuva: Esko Tuovinen

Yläkoululaiset ja lukiolaiset voivat ensi syksystä lähtien valita Hämeenlinnassa, syövätkö mieluummin kasvisruokaa vai ottavatko lautaselleen lihavaihtoehdon.Tammikuussa 2018 kasvisruokavaihtoehto tulee tarjolle myös kaupungin alakouluissa.Tilaajapäällikkö Riitta Kantinkosken mukaan päätöksen tausta

Villisikoja havaitaan säännöllisesti Hämeessä. Havaintoja on tehty yksittäisistä eläimistä ja muutaman eläimen laumoista. Villisikakarju tallentui riistakameraan Hollolassa viime syksynä. Kuva: Suomen Riistakeskus

Vahvistuva ja yhä laajemmalle alueelle Suomessa leviävä villisikakanta huolestuttaa Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoa (MTK) ja Metsästäjäliittoa.Samaan aikaan kun villisikahavaintoja on tehty jo Oulun korkeudella, villisikojen kantama afrikkalainen sikarutto on levinnyt Virossa ja Venäjäll

Vesa Tavi (vas. etualalla) toi tyttärensä Wilman kanssa rannekelloja kello- ja kultaseppä Jan Roosin arvioitavaksi Museo Skogsteriin sunnuntaina. Aika Päivä -tapahtuman maksuttomaan kelloarviointiin oli koko ajan jonoa. Parhaimmillaan tapahtumassa on arvioitu päivässä yli 400 kelloa Raumalla vuonna 2013. Kuva: Terho Aalto

Isänisä toi aikoinaan Karjalasta hopeisen taskukellon, jonka nyt aikaa nähnyttä kellotaulua koristavat roomalaiset numerot. Kello oli ostettu Pietarista. Vai oliko?Sitä lammilainen Martti Juvonen tuli selvittämään sunnuntaina Museo Skogsteriin, jossa pidettiin Aika päivä -tapahtuma.

Kuva: Esko Tuovinen / HäSa

Janakkala on Miikka Anttilalle kotipaikkakunta, jossa hänet tunnetaan vasemmistolaisena kuntapoliitikkona ja myös seurakunnan entisenä kappalaisena. Hattula on puolestaan paikka ja seurakunta, jossa Anttila on työskennellyt pappina viime vuodet.- Vietänkin täydellistä kaksoiselämää.