Julkaistu: 16.02.2013 11:00

Hämeenlinna on invalidille kohtalaisen hyvä kaupunki liikkua

  • KÄTEVÄSTI KULMILLA. Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen pysäköi Kastellissa asioidessaan invaparkkipaikalle, joka laitettiin kaupungin palvelupisteen nurkalle pari vuotta sitten.
    KÄTEVÄSTI KULMILLA. Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen pysäköi Kastellissa asioidessaan invaparkkipaikalle, joka laitettiin kaupungin palvelupisteen nurkalle pari vuotta sitten.

 

Kaupunkiuutisten yleisönosastolla on viime viikkoina keskusteltu siitä, kuinka liikuntarajoitteiset pääsevät sisään Hämeenlinnan kantakaupungin eri ravintoloihin. Kirjoittelua seurannut Hämeenlinnan Seudun Invalidien puheenjohtaja Sari Lehikoinen haluaa heti oikaista käsityksiä ainakin yhden ravintolan kohdalta.
 
- Popinoon pääsee takakautta hissillä oikein hyvin, ja ravintolassa on todella ystävällinen henkilökunta, Lehikoinen kehuu.
 
- Homma toimii loistavasti, kun ravintolaan vain ilmoittaa etukäteen tulostaan. Vammaisen elämä on harvoin spontaania ja kaikkien muiden asioiden sivussa yksi puhelinsoitto on pikkujuttu.
 
Lehikoisen mukaan esteitä on joskus myös ihmisten korvien välissä ja niistä selviäminen on yksi osa vammaisuuteen sopeutumista.
 
- En halua mennä sellaiseen paikkaan, jonne en suosiolla pääse. Minua pyydettiin osalliseksi tapahtumaan eräässä ravintolassa, johon ei ollut esteetöntä pääsyä ja invavessaan oli sisäänkäynti ulkokautta. Tein kantani selväksi ja tilaisuus siirrettiin toiseen paikkaan.

Palkitut paikat

Lehikoinen on ollut kaupungin vammaisneuvostossa mukana jakamassa esteettömyyspalkintoja, jollaisen ovat saaneet esimerkiksi Aulangon kylpylä ja Hämeenlinnan rautatieasema.
 
- Kylpylä on ihan esteetön ja hotellin puolikin ihan saavutettavissa, vaikkakin sen ramppi voi olla rollaattorilla tai kepeillä kulkevalle hiukan jyrkkä. Kahteen altaaseen on asennettu hissit ja kyllä Aulangon hotellin yökerhoonkin pääsee takakautta tavarahissillä.
 
- Rautatieasemalla hissi meni kerran rikki, ja jouduin istumaan pari tuntia raiteella räntäsateessa, mutta yksi kassahenkilö värjötteli siellä minun kanssani.
 
Niin Verkatehtaalla, uimahallissa kuin kantakaupungin kirkoissa pääsee Lehikoisen mielestä liikkumaan kohtalaisen hyvin. Keskustassa asioiminenkin sujuu, vaikka joidenkin kävelykadun pikkuliikkeiden sisäänkäynneissä on ongelmia ja Hammaslääkärikeskukseen ei ole esteetöntä pääsyä. Betoniporsaat ja ulkomainokset taas aiheuttavat hankaluuksia näkövammaisille.
 
- Talvi on hankalaa aikaa kaikille, joilla on rajatut askeleet, Lehikoinen sanoo.
 
- Jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu, mutta itse suojatien kohta on usein hirmuisen liukas. Lisäksi tien ylityskohdassa saattaa molemmissa päissä olla puolikin metriä korkea valli.

Korkeita tuoleja

Laki pitää nykyään huolen uudisrakennusten esteettömyydestä, mutta historiallisissa vanhoissa rakennuksissa muutoksien esteenä on usein Museovirasto. 
 
- Esteiden poistaminen ei useinkaan ole rahakysymys, vaan viime kädessä tahdosta kiinni, Lehikoinen arvelee.
 
- Vanhaan kirjastoon mahdollisesti tuleva kumppanuustalo on tästä hyvä esimerkki. Rakennushan on nykyisellään todella esteellinen, mutta nyt siitä tehdään esteetöntä. Yksi asia julkisissa tiloissa on se, että niihin pitäisi saada korkeampia tuoleja, jotka ovat myös selvästi esillä.
 
Hämeenlinnan kantakaupungissa on Lehikoisen mielestä verrattain helppo liikkua.
 
- Tampereelle tai Helsinkiin en lähde talvisin ollenkaan, koska liikkuminen on niissä hankalaa.
 
- Oulu taas vastaavasti on suhteellisen esteetön kaupunki ja Turkukin osittain.
 
Seutuyhteistyön aikana kaupungin nettisivuilta löytyi tietoa muun muassa invaparkkipaikoista ja saavutettavista rakennuksista. 
 
- Kuntaliitoksen jälkeen tietoja ei ole enää näkynyt ja ne pitäisi ehdottomasti pistää nettiin, Lehikoinen toivoo.
 
- Invaparkkipaikoista tuli semmoinen mieleen, että pysäköinninvalvojat ovat alkaneet katsoa hyvin tarkkaan vammaisten pysäköintilupalappuja. Joku on alkanut niitä ilmeisesti kopioida ja se on todella törkeätä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että invapaikat ovat olemassa hyvästä syystä.
 
Kuva:  MIKAELA LOFROTH

Miten Miss Rock eroaa tavallisesta missistä?- Räväkkyydellä. Miss Rockille ei ole asetettu ikä- tai painorajoja ja tatuoinnit sekä lävistykset on sallittu.Miten olet rock?- Rock-henkisyys näkyy ja se on asenteessa. Tykkään esiintyä ja harrastan musiikkia.Voiko Miss Rock olla tatuoimaton?- Miksi ei?

Kiehumispiste-dokumenttielokuvassa seurataan useita maahanmuuttovastaisia mielenosoituksia. Ääneen pääsevät sekä maahanmuuton vastustajat että turvapaikanhakijat. Kuva:

Elina Hirvonen tunnetaan erityisesti kirjailijana, mutta hän on myös dokumenttielokuvaohjaaja. Hänen ensimmäinen pitkä dokumenttielokuvansa Kiehumispiste sai tammikuussa ensi-iltansa Docpoint -elokuvafestivaalilla Helsingissä.Huomenna tiistaina elokuva esitetään Hämeenlinnan Kumppanuustalossa.

                                                                 Kuva: ERIIKA AHOPELTO

Microsoftin perustaja Bill Gates ehdotti kuluneella viikolla uutta roboteista kerättävän veron käyttöönottoa.Vastaavanlainen vero puhutti muutama päivä sitten myös Euroopan parlamentissa.Gatesin mukaan yritysten verottaminen olisi tarpeen, sillä kehittyvä automatisaatio vie hänen mukaansa työpaikkoj

Lähihoitaja Maarit Määttä toi asiakkaan verinäytteen laboratoriohoitaja Ritva Ponkkoselle. Laboratorio työllistää kuusi henkilöä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Janakkalan terveyskeskuksen laboratorio on toiminut kaksi viikkoa uusissa tiloissa, ja sekä työntekijät että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.– Nämä ovat upeat, valoisat tilat, kiittelee laboratoriohoitaja Ritva Ponkkonen.Laboratorio siirtyi tammikuun lopulla rakennuksen C-osasta B-osan ykköskerrok