Julkaistu: 26.05.2013 04:00
-
Päivitetty: 26.05.2013 07:57

Hymypatsas on suositumpi kuin koskaan

  • Hymypatsas on hyvän toveruuden kilvan symboli. Patsaita jaetaan alaluokilla. Saaja valitaan oppilasäänestyksellä. Jaettu vuodesta 1954 lähtien.
    Hymypatsas on hyvän toveruuden kilvan symboli. Patsaita jaetaan alaluokilla. Saaja valitaan oppilasäänestyksellä. Jaettu vuodesta 1954 lähtien.
Kuvanveistäjä Heikki Niemisen vuosina 1953 ja 1954 muovaamat pienet hymypoika- ja hymytyttöpatsaat lienevät Suomen levinneimmät veistokset. Sellainen löytyy kymmeniltä tuhansilta suomalaiselta.
 
Alunperin hymypojan oli ajateltu keräävän varoja lahjakkaiden, varattomista perheistä tulevien lasten opintostipendeihin ravintolalaskujen yhteydessä. Kun asiakas pyytäisi laskua, tarjoilija kysyisi "Hymyllä vai ilman", ja valitessaan hymyn kuittiin lisättäisiin iloiset pojankasvot sekä pieni lisämaksu. Kampanjaa katsottiin kuitenkin pahalla, sillä ravintoloissa käytetään myös alkoholia.
 
Opintorahayhdistysten tuen yliasiamies Pentti K. Vilppula teetti Niemisellä myös pienoispatsaan. Tämä ontto kipsipää kädessään hän kääntyi Opettaja-lehden päätoimittajan Antti Henttosen puoleen. Toiveena oli saada veistos koulujen kilpailujen palkinnoksi.
 
Henttonen päätti siltä istumalta, että siinäpä on oiva palkinto oppilaiden käyttäytymiskasvatuksen tehostamiseksi.
 
- Patsaan piirteet muistuttivat silloin kolmevuotiasta poikaani. Ne vetosivat, Henttonen, 92, muistelee.
 
Syntyi Hyvän toveruuden kilpa, jossa luokkatoverit äänestävät keskuudestaan hymypojan tai -tytön. Samalla äänestäminen toimii pienenä demokratian oppituntina, Henttonen suunnitteli.
 
Määriteltiin hyvän toverin kriteerit: reipas, rehti ja ryhdikäs. Ehdolla oli myös koulumenestykseen ja lahjakkuuteen viittaavia mainintoja, mutta nämä jäivät pois jotta jokainen lapsi olisi kilvassa tasaveroinen.
 
 
 
Jos tänä päivänä ollaan huolissaan nykylapsien käytöksestä, oli tilanne sama 1950-luvun alussa.
 
- Piti saada jotain koulujen ja kotien kasvatuksen tueksi. Isät olivat olleet vuosia sodassa, minkä jälkeen työelämä ja jälleenrakennus veivät heidän aikansa kokonaan. Myös äidit olivat raataneet raskaasti, lisäksi heillä oli lapset vastuullaan.
 
Liian moni lapsi joutuu myös tänä päivänä palaamaan koulun jälkeen tyhjään kotiin, Henttonen toteaa.
 
- Yksi syy on vanhempien juoksu rahan perässä. Kun lapsilla ei ole valvojaa, ulkopuoliset "kasvattajat" ovat voimistuneet, Henttonen viittaa internetiin ja väkivaltaviihteeseen.
 
Henttonen on seurannut huolestuneena uutisointia lasten ja nuorten pahoinvoinnista sekä koulujen järjestyshäiriöistä. Voisiko Hyvän toveruuden kilvan jotenkin nykyaikaistaa auttamaan koulumaailmaa tämän päivän ongelmissa, Henttonen miettii.
 
- Se voisi olla tarpeen.
 
 
 
Vaikka kilvan kehittämishetkellä ajatus ei ollut päällimmäisenä mielessä, on Henttonen myöhemmin rinnastanut Hyvän toveruuden kilvan aseveljien toveria ei jätetä -henkeen. Hän on talvi- ja jatkosotien veteraani.
 
- Kilpa on sen aatteen sovellutus kouluikäisille.
 
Opetusneuvoksen arvonimen elämäntyöstään saanut Henttonen tunnetaan lukuisista ansioista, mutta moni tuntee hänet nimenomaan Hymykilvan "isänä". Myös yllättävissä tilanteissa: eräissä taloyhtiön talkoissa naapurin intialaistaustainen tyttö kiitti kilvasta ja kertoi valinnastaan luokan hymytytöksi.
 
Henttonen laskeekin Hyvän toveruuden kilvan toiseksi elämänsä kahdesta merkittävimmästä saavutuksesta. Toinen on kansainvälistä kiitosta saanut peruskoulu-uudistus, jonka toteuttaneen eduskunta-aloitteen tekstin hän kirjoitti tutulle kansanedustajalle.
 
Tänä vuonna hymypatsaat jaetaan jo 59. kerran. Patsaat välittävän Kerhokeskuksen mukaan hymypatsaiden suosio on 2000-luvulla ollut suurempi kuin koskaan. Tänäkin keväänä hymypatsas jaetaan jälleen noin 8000 lapselle.
 
- Yllättävän hyvän vastaanoton kilpa sai, en olisi osannut odottaa, Henttonen myhäilee.
 
 
 
Mitä hymypojista ja -tytöistä tuli isona? Lue lisää aiheesta sunnuntain Hämeen Sanomista!
 Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan keskustan liiketiloista lähes joka seitsemäs on tyhjillään.Näin kertoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuoden 2017 ALLin elinvoimalaskenta, johon osallistui yhteensä 25 kaupunkia.Hämeenlinnan kaupunkikeskustan tyhjien liiketilojen osuus 14,3 prosenttia on suurin laskennan keskisuurista ka

Jaarlin päiväkodin lapset pääsivät jo keskiviikkona testaamaan Hippaloiden kesän Juhlahumua-työpajaa. Työpajassa valmistetaan muun muassa juhlahattuja, soittimia ja otetaan haltuun tanssimuuvit. Vetäjänä toimii Arxin taidekasvattaja Laura Kauppinen. KUVAT: Pekka Rautiainen Kuva: Pekka Rautiainen

Suomen vanhin lasten taidefestivaali Hippalot täyttää tänä kesänä 40 vuotta. Sitä juhlitaan synttäriteemalla. Ohjelmassa on paljon vanhoja klassikoita, mutta myös uusia tuttavuuksia.Hämeenlinnaan saapuu muun muassa ruotsalainen Claire Parsons Company esityksellä And Then.

Rikosuhripäivystyksen Kanta-Hämeen palvelupiste muutti maaliskuussa Hämeenlinnassa Kumppanuustalosta Suomenkasarmille rakennukseen 2 Turuntien varteen. Toiminnanohjaaja Rebekka Wadhwa on ainoa palkattu työntekijä. Apuna on 13 koulutettua vapaaehtoista tukihenkilöä. Kuva: Pekka Rautiainen

Oikeusrekisterikeskuksen tilastojen mukaan rikosuhrimaksuja on Suomessa tuomittu maksettavaksi 20 035 kappaletta tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana.Summana maksuja on tuomittu maksettavaksi 834 500 euroa, joista oli huhtikuun loppuun mennessä saatu perittyä 448 300 euroa.– Näyttää silt