Julkaistu: 29.12.2016 18:46

Moottoripyöräveron hyöty jää nollille

  • - Tämä pieni motocross-pyörä on hankittu kerholle niitä aloituskurssille tuleville, joilla ei ole omaa pyörää. Tätä ei tarvitse rekisteröidä, joten siitä ei tarvitse veroakaan maksaa, esittelevät Kahvakoplan Jori Nieminen ja Jyri Tengman (oik.) Kuva: Anu Kankaansydän
    - Tämä pieni motocross-pyörä on hankittu kerholle niitä aloituskurssille tuleville, joilla ei ole omaa pyörää. Tätä ei tarvitse rekisteröidä, joten siitä ei tarvitse veroakaan maksaa, esittelevät Kahvakoplan Jori Nieminen ja Jyri Tengman (oik.) Kuva: Anu Kankaansydän

– Aika moni vero, joka on perustunut kateuteen, on jäänyt tuotoltaan huonoksi, pohtii riihimäkeläisen moottoripyöräseura Kahvakoplan varapuheenjohtaja Jyri Tengman.

Lausahdus iskee lausuntokierroksella olevaan moottoripyöräveroon, joka on tarkoitus viedä eduskunnan käsittelyyn alkuvuonna. Jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen muutoksitta, valtio alkaa periä rekisteröidyistä moottoripyöristä 150 euron veroa.

Moottoripyöräkauppiaat ja harrastajat vastustavat veroa. Kahvakoplan jäsenistö ja harrastajakunta jakautuu puheenjohtaja Jori Niemisen mukaan muutamaan ryhmään.

– Osa toteaa, että sitten maksetaan 150 euroa. Osa kiroilee, että taas valtio rokottaa. Usean pyörän omistajat vastustavat jyrkästi. Sitten ovat vielä kauppiaat, huoltamot, ravintola- ja matkailuala, joiden tulot uhkaavat laskea, Jori Nieminen luettelee.

Monella moottoripyöräharrastajalla on useampi rekisteröity pyörä, jolloin kokonaisvero on jo tuntuva.

Sekä Jori Nieminen että Jyri Tengman ovat harrastaneet moottoripyöräilyä 1960-luvulta saakka. He punnitsevat veroesitystä enemmän numeroiden kuin tunteiden avulla.

Jyri Tengman toteaa yksikantaan, että valtio toivoo turhaan keräävänsä moottoripyörä- ja veneveron avulla 50 miljoonaa euroa verotuloa.

– Laskelmissa unohdetaan verotulot, jotka valtio samalla menettää. Moottoripyörien myynti, huolto, polttoaineen myynti, ja varustekauppa hiljenevät. Samalla valtio menettää ajoneuvoveron ja arvonlisäverot, Tengman muistuttaa.

Havainnollistaakseen euromääräisiä verotulomenetyksiä Tengman esittää kuvitteellisen esimerkin motoristi-Villestä.

Villellä on keskihintainen moottoripyörä, joka maksaa 12 500 euroa. Siitä valtio on saanut ajoneuvoverona 2400 euroa ja arvonlisäverona 2 419 euroa.

Ville ajaa vuodessa 5 000 kilometriä ja pyörä kuluttaa neljä litraa sadalla kilometrillä. 200 litraa bensaa 1,4 euron litrahinnasta polttoaineveroa on 150 euroa. Arvonlisäveroa valtio saa 54 euroa.

– Jos Ville jättää ostamatta tämän moottoripyörän, valtio menettää 5 023 euroa eikä tässä ole vielä mukana valtiolle huolloista eikä Villen yöpymisistä ja syömisistä maksettuja arvonlisäveroja, Tengman toteaa.

Valtio menettää veroina 5 miljoonaa euroa, jos uusien moottorien myynti laskee viime vuoden 3 000 pyörästä esimerkiksi tuhannella. Luopujien määrä voi moninkertaistaa menetykset.

Miesten ja alan harrastajien kanta on selvä. Moottoripyörävero ja samoin venevero syövät valtion saamia verotuloja yhtä paljon kuin tuovat tuloja.

– Jos moottoripyöräily hiljenee ja pyöristä luovutaan, se merkitsee monelle kauppiaalle ja huoltoyritykselle niukkuutta. Säästöt haetaan vähentämällä työntekijämäärää, Tengman sanoo. HÄSA

Lakiluonnos

Veron piiriin:

moottoripyörät sekä kolmi- ja nelipyörät eli osa mönkijöistä. Vero olisi 150 euroa vuodessa.

Ulkopuolelle:

mopot, mopoautot, kevyet mönkijät ja kevytmoottoripyörät.

Ei koskisi museomoottoripyöriä eikä moottorikelkkoja.

Veron suuruus olisi

150euroa vuodessa.

Valtio arvioi moottoripyörä- ja veneveron yhteistuotoksi 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Moottoripyöräveroa kertyisi 37,5 miljoonaa euroa, kun

rekisterissä on noin 260 000 moottoripyörää, joista museorekisterissä runsaat 10 000.

Venevero olisi 100–300 euroa tehosta ja pituudesta riippuen.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2017.

Rikoskirjailija Jarkko Sipilää tuskin olisi olemassa ainakaan nykyisenlaisena, ellei olisi myös rikostoimittaja Jarkko Sipilää. Toimittajan työssä hankitut tiedot ja kokemukset heijastuvat ajankohtaisina teemoina Sipilän dekkareihin. Kuva: Joel Maisalmi

Rikoskirjailija Jarkko Sipilä (s. 1964) hymyilee Facebook-sivullaan ison miehen onnellista hymyä. Kädessä, lähes hellässä otteessa, on Syvälle haudattu (Crime Time 2017), miehen 20. rikosromaani. Matka esikoisteoksesta Koukku (Book Studio 1996) nykypäivään on pitkä.

Murtovarkaita on taas liikkeellä, joten koti kannattaa jättää asutun näköiseksi juhannuksenkin ajaksi. Arkistokuva / Marko Kullanen / Forssan Lehti

Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Riihimäellä on tehty asuntomurtoja, joissa on viety kelloja, koruja ja käteistä rahaa. Vastaavia omakotitalomurtoja on tehty myös Päijät-Hämeessä muutama.Murtoja epäillään ulkomaalaisten tekemiksi.Useita murtoja on edeltänyt asukkaiden ja heidän tapojensa tarkkailu.