Julkaistu: 10.01.2017 06:00

Hauhon hopea-aarteen tarina tänään televisiossa

  • Tältä alueelta Reijo Hyvönen ja muut Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät löysivät muun muassa viikinkiaikaiseksi arvioituja koruja. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto
    Tältä alueelta Reijo Hyvönen ja muut Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät löysivät muun muassa viikinkiaikaiseksi arvioituja koruja. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto

Yle TV1:ssä alkaa tänään kello 20 dokumentaarinen reality-sarja Menneisyyden metsästäjät, jossa seurataan historian hämäriin uppoutunutta ryhmää suomalaisten muinaisaarteiden jäljillä. 

Kuusihenkinen Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät -ryhmä tekee sarjassa metallinpaljastimien avulla maan alta uskomattomia aarrelöytöjä, jotka sijoittuvat Suomen historiassa varhaisesta rautakaudesta lähelle nykypäivää. 

Sarjan kerrontaa elävöittävät upeat maisemakuvat kotimaan luonnosta sekä historialliset kertomukset myyttisistä taisteluista, julmista merirosvoista, taistelevista viikingeistä ja raivoisista ryöstäjistä. Suomen historia todellakin osoittautuu löytöjen perusteella tarua ihmeellisemmäksi!

Tiistaina 17.1. nähtävässä jaksossa suuri yleisö pääsee seuraamaan Hauhon hopea-aarteen löytymistä. 


Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysi hauholaisesta kylästä viikinkiaikaisen hopeakätkön vuonna 2015. Sama metallinilmaisinryhmä on löytänyt muitakin maineikkaita löytöjä, kuten Laukon kartanon kotkariipuksen ja Janakkalan miekkamiehen haudan.

Kätkö löytyi pellosta paikalta, jossa ilmakuvien mukaan oli tummempaa maata merkkinä vanhasta asutuksesta. Kätkö koostuu kahdeksasta hopearahasta, jotka ajoittuvat 900-luvulta 1 000-luvun alkupuolelle. Joukossa on saksalaisia ja englantilaisia rahoja sekä persialaisen samanididynastian dirhemi. 

Rahakätkön lähistöltä paikannettiin muutakin rautakauden esineistöä, kuten pronssinen kupurasolki ja rautakirves. 

Löytöjen perusteella paikalla on rautakaudella sijainnut asuinpaikka ja kalmisto, joista esineet ovat peräisin. Kylästä, jonka mailta löytö tehtiin, on mainintoja jo keskiajalta. Uudet löydöt vahvistavat kuvaa siitä, että samalla paikalla on asuttu jo rautakaudella.


Metallietsintä on viime vuosina kasvattanut nopeasti suosiota, ja harrastajat ovat tehneet useita merkittäviä löytöjä.

Metallinetsintään tarvitaan maanomistajan lupa, ja historiallisista löydöistä on oltava yhteydessä Museovirastoon. Kiinteillä muinaisjäännöksillä, kuten kalmistoilla kaivaminen on lailla kielletty.


Tutustu sarjaan
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/menneisyyden-metsastajat
https://areena.yle.fi/1-3812175
 

Kalvolan VPK:n palokunnan päällikön Ari Sulanderin mukaan yhdistyksellä on riittänyt vapaaehtoisia. Hän ei usko, että yritykset voisivat hoitaa haja-asutusalueiden pelastustehtäviä sopimuspalokuntia taloudellisemmin. KUVA: Juhani Salo Kuva: Juhani Salo

Oikeusministeriön vastustus sai sisäministeriön poistamaan valmisteilla olevasta lakiluonnoksesta kohdan, joka olisi avannut uusille yhtiöille mahdollisuuden tuottaa pelastuspalveluja.Viime elokuun lopussa lausuntokierrokselle lähteneessä pelastustoimen järjestämislakiesityksen luonnoksessa oli kirj

Aartelan talon tehtiin suuri remontti silloin, kun musiikkiopisto muutti Verkatehtaalle ja Tavastia Aartelan taloon.

On ihan Suomenkasarmille majoittuneiden venäläisten sotilaiden ansiota, että Ammattiopisto Tavastian hallintorakennus eli Aartelan talo on yleensä olemassa.Talon rakennuttanut kauppapuutarhuri Evert Aartela teki Venäjän armeijan kanssa siksi tuottoisaa bisnestä, että päätti sijoittaa lopulta rahansa

Hämeenlinnan Gigantissa hävitettävä muistia sisältävä elektroniikka päätyy lukolliseen astiaan ja sieltä tuhottavaksi. Varastopäällikkö Jarno Selänpään mukaan asiakkaat ovat yllättävän harvoin kiinnostuneita vanhojen laitteidensa tietoturvasta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kun vanhasta muistia sisältävästä laitteesta, kuten tietokoneesta haluaa päästä eroon, laitteen sisältämät henkilökohtaiset tiedot kannattaa poistaa ennen kierrätystä.Sähkö- ja elektroniikkajätettä kerätään ympäri Suomea maksutta SER-keräyspisteissä, mutta kaikki kierrätysastiat eivät ole lukollisia

Raatihuoneen avoimien asukasraatitilaisuuksien väkimäärä yllätti järjestäjät sekä lauantaina että sunnuntaina. Kaupunkilaiset saivat pisteyttää kilpailutöitä ja antaa niistä kirjallista palautetta paperilomakkeilla. Kilpailijat saavat asukkaiden arviot tietoonsa. Kuva: Juhani Salo

Palautekupongit pääsivät loppumaan, kun luultua useampi hämeenlinnalainen halusi kommentoida nykyisen linja-autoaseman korttelin suunnittelukilpailun töitä asukasraadissa sunnuntaina.Lauantaina ja sunnuntaina Raatihuoneella pidetyissä tilaisuuksissa kävi yhteensä noin 200 ihmistä, kun järjestäjät ol