Julkaistu: 10.01.2017 06:00

Hauhon hopea-aarteen tarina tänään televisiossa

  • Tältä alueelta Reijo Hyvönen ja muut Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät löysivät muun muassa viikinkiaikaiseksi arvioituja koruja. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto
    Tältä alueelta Reijo Hyvönen ja muut Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät löysivät muun muassa viikinkiaikaiseksi arvioituja koruja. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto

Yle TV1:ssä alkaa tänään kello 20 dokumentaarinen reality-sarja Menneisyyden metsästäjät, jossa seurataan historian hämäriin uppoutunutta ryhmää suomalaisten muinaisaarteiden jäljillä. 

Kuusihenkinen Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät -ryhmä tekee sarjassa metallinpaljastimien avulla maan alta uskomattomia aarrelöytöjä, jotka sijoittuvat Suomen historiassa varhaisesta rautakaudesta lähelle nykypäivää. 

Sarjan kerrontaa elävöittävät upeat maisemakuvat kotimaan luonnosta sekä historialliset kertomukset myyttisistä taisteluista, julmista merirosvoista, taistelevista viikingeistä ja raivoisista ryöstäjistä. Suomen historia todellakin osoittautuu löytöjen perusteella tarua ihmeellisemmäksi!

Tiistaina 17.1. nähtävässä jaksossa suuri yleisö pääsee seuraamaan Hauhon hopea-aarteen löytymistä. 


Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysi hauholaisesta kylästä viikinkiaikaisen hopeakätkön vuonna 2015. Sama metallinilmaisinryhmä on löytänyt muitakin maineikkaita löytöjä, kuten Laukon kartanon kotkariipuksen ja Janakkalan miekkamiehen haudan.

Kätkö löytyi pellosta paikalta, jossa ilmakuvien mukaan oli tummempaa maata merkkinä vanhasta asutuksesta. Kätkö koostuu kahdeksasta hopearahasta, jotka ajoittuvat 900-luvulta 1 000-luvun alkupuolelle. Joukossa on saksalaisia ja englantilaisia rahoja sekä persialaisen samanididynastian dirhemi. 

Rahakätkön lähistöltä paikannettiin muutakin rautakauden esineistöä, kuten pronssinen kupurasolki ja rautakirves. 

Löytöjen perusteella paikalla on rautakaudella sijainnut asuinpaikka ja kalmisto, joista esineet ovat peräisin. Kylästä, jonka mailta löytö tehtiin, on mainintoja jo keskiajalta. Uudet löydöt vahvistavat kuvaa siitä, että samalla paikalla on asuttu jo rautakaudella.


Metallietsintä on viime vuosina kasvattanut nopeasti suosiota, ja harrastajat ovat tehneet useita merkittäviä löytöjä.

Metallinetsintään tarvitaan maanomistajan lupa, ja historiallisista löydöistä on oltava yhteydessä Museovirastoon. Kiinteillä muinaisjäännöksillä, kuten kalmistoilla kaivaminen on lailla kielletty.


Tutustu sarjaan
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/menneisyyden-metsastajat
https://areena.yle.fi/1-3812175
 

Iittalan yhtenäiskoulun oppilaat Mandi Virtanen ja Moona Pekkinen eivät ihastuneet viime viikolla tarjottuun broilerperunavuokaan. Kuva: Esko Tuovinen

Yläkoululaiset ja lukiolaiset voivat ensi syksystä lähtien valita Hämeenlinnassa, syövätkö mieluummin kasvisruokaa vai ottavatko lautaselleen lihavaihtoehdon.Tammikuussa 2018 kasvisruokavaihtoehto tulee tarjolle myös kaupungin alakouluissa.Tilaajapäällikkö Riitta Kantinkosken mukaan päätöksen tausta

Villisikoja havaitaan säännöllisesti Hämeessä. Havaintoja on tehty yksittäisistä eläimistä ja muutaman eläimen laumoista. Villisikakarju tallentui riistakameraan Hollolassa viime syksynä. Kuva: Suomen Riistakeskus

Vahvistuva ja yhä laajemmalle alueelle Suomessa leviävä villisikakanta huolestuttaa Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoa (MTK) ja Metsästäjäliittoa.Samaan aikaan kun villisikahavaintoja on tehty jo Oulun korkeudella, villisikojen kantama afrikkalainen sikarutto on levinnyt Virossa ja Venäjäll

Vesa Tavi (vas. etualalla) toi tyttärensä Wilman kanssa rannekelloja kello- ja kultaseppä Jan Roosin arvioitavaksi Museo Skogsteriin sunnuntaina. Aika Päivä -tapahtuman maksuttomaan kelloarviointiin oli koko ajan jonoa. Parhaimmillaan tapahtumassa on arvioitu päivässä yli 400 kelloa Raumalla vuonna 2013. Kuva: Terho Aalto

Isänisä toi aikoinaan Karjalasta hopeisen taskukellon, jonka nyt aikaa nähnyttä kellotaulua koristavat roomalaiset numerot. Kello oli ostettu Pietarista. Vai oliko?Sitä lammilainen Martti Juvonen tuli selvittämään sunnuntaina Museo Skogsteriin, jossa pidettiin Aika päivä -tapahtuma.

Kuva: Esko Tuovinen / HäSa

Janakkala on Miikka Anttilalle kotipaikkakunta, jossa hänet tunnetaan vasemmistolaisena kuntapoliitikkona ja myös seurakunnan entisenä kappalaisena. Hattula on puolestaan paikka ja seurakunta, jossa Anttila on työskennellyt pappina viime vuodet.- Vietänkin täydellistä kaksoiselämää.