Julkaistu: 11.01.2017 20:07

Joka neljäs koululainen ei osaa uida kunnolla

  • Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto on huolissaan koulujen uimaopetuksen laiminlyönnistä ja siihen kohdistuvista säästöistä, koska koulut tavoittavat lapsia, joilla ei ole vapaa-ajalla mahdollisuutta opetella uimaan. Liiton mukaan uimataito on välttämätön kansalaistaito. Kuva: Juhani Salo, arkisto
    Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto on huolissaan koulujen uimaopetuksen laiminlyönnistä ja siihen kohdistuvista säästöistä, koska koulut tavoittavat lapsia, joilla ei ole vapaa-ajalla mahdollisuutta opetella uimaan. Liiton mukaan uimataito on välttämätön kansalaistaito. Kuva: Juhani Salo, arkisto

Kuudesluokkalaisista yksi neljästä on uimataidottomia, kertoo uusin valtakunnallinen uimataitotutkimus.

Kuudesluokkalaisista pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan osaa uida 76 prosenttia. Määrä on säilynyt lähes ennallaan vuodesta 2011, jolloin uimataitoisia oli 72 prosenttia.

Uimataitotutkimuksessa selvitettiin uimataitoa pohjoismaisen uimataidon määritelmän pohjalta, eli moniko pystyy uintisyvyiseen veteen pudotettuna uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

Liikunnan ja kansanedistämisterveyden edistämissäätiön (LIKES) tutkija Matti Hakamäki kertoo, että kuntakohtaiset erot lasten uimataidossa ovat edelleen suuria. Tutkimuksen mukaan lasten uimataitoon vaikuttaa koulujen uimaopetuksen lisäksi erityisesti uimahallin läheisyys ja käynnit uimahallissa vapaa-ajalla.

Hämeenlinnan uimahallin peruskorjaus on vähentänyt uintimahdollisuuksien lisäksi kaupungin koululaisten uimaopetusta. Remontin aikana ainakaan kantakaupungin kouluissa ei järjestetä tänä lukuvuonna uimaopetusta, kertoo liikuntapalveluiden tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki.

Päätökset ovat koulukohtaisia, mutta suurimmalta osalta kantakaupungin koululaisista jää väliin kokonainen lukuvuosi kouluajan uimisessa. Joenmäen mukaan asiasta keskusteltiin koulujen kanssa ennen uimahalliremonttia.

– Kouluissa oltiin sitä mieltä, että uimaopetus ehditään kyllä hoitaa sinä aikana, kun lapsi on peruskoulussa. Tässä jää väliin vain vuosi.

Joenmäki arvelee, ettei monella koululla liikene rahaa kuljetusten järjestämiseen Lammin tai Tervakosken uimahalleille.

Alustavan aikataulun mukaan Hämeenlinnan uimahallin peruskorjauksen pitäisi valmistua syyskuun aikana. Joenmäen mukaan remontti on ainakin vielä aikataulussa.

Merkittävä rooli uimataidon oppimisessa näyttää olevan myös vanhemmilla ja koulun ulkopuolella järjestettävillä uimakouluilla, uimataitotutkimus kertoo.

Uimahallin peruskorjauksen vuoksi myös kaupungin ja Hämeenlinnan Liikuntahallien vapaa-ajan uimakouluja järjestetään keväällä supistetusti, kertoo Hämeenlinnan Liikuntahallien johtava liikunnanohjaaja Markus Rantsi.

Alle kouluikäisten ja 1.–2. luokkalaisten alkeisuimakoulut pidetään kuitenkin toukokuussa Lammin uimahallissa. Tarkemmat uimakoulujen aikataulut selviävät tammikuun aikana.

Aulangon kylpylässä uimakoulujen ryhmiä on jouduttu lisäämään, koska kysyntä on kasvanut syksystä lähtien. Uimaopetusta Marixir-yrityksensä kautta järjestävä Mari Kopra kertoo, että ryhmät varataan nyt täyteen nopeasti.

Hämeenlinnan Uimaseuran uimakoulukurssit pidettiin ennen peruskorjausta Hämeenlinnan uimahallissa. Syksystä alkaen seura on järjestänyt uimakouluja väliaikaisesti Lammilla, Tervakoskella sekä Voutilakeskuksessa ja Ilveskodissa.

Hämeenlinnan Uimaseuran kursseista vastaava Kalle Aaltonen on iloinen siitä, että kaikki halukkaat on saatu mahtumaan uimataidottomien ryhmiin.

Yleensä seura järjestää myös uimaopetusta muutamille alueen kouluille, mutta kevään jälkeen ei ole tullut yhtään kyselyä.

– Tällä hetkellä sekä meillä että kouluilla on vaikeuksia järjestää uimaopetusta kouluaikana. Periaatteessa ainoa paikka arkipäivisin olisi Lammi, mutta kuljetusten järjestäminen sinne on hankalaa, Aaltonen kertoo. HÄSA

Liiku ja pelastaudu

Uimaopetus perustuu perusopetuslain lausumaan siitä, että opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa liikunnan vuosiluokkien 3–6 tavoitteeksi on asetettu opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä.

Kuudesluokkalaisten uimataitoa ja uimaopetuksen järjestämistä Suomessa on seurattu LIKES-tutkimuskeskuksen, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton sekä Opetushallituksen yhteisenä hankkeena vuodesta 2000.

Kunnat voivat järjestää opetuksen valitsemallaan tavalla. Kunnissa, joissa ei järjestetä perusopetuksen mukaista uimaopetusta lainkaan, lasten uimataito on tutkimuksen mukaan selvästi heikompi.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatut tavoitteet toteutuvat hyvin vaihtelevasti.

Jos, ette tienneet: Hauho on toimelias ja aktiivinen paikka. Sikäläiset eivät jää odottelemaan, että heille järjestetään jotain, vaan tekevät itse.Tämä on pakko uskoa, sen verran vakuuttavasti Ilorannan yrittäjä Samu Lescelius asiasta todisti.


                
                  
                
               Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Viime keväänä käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan. Jatkokoulutuspaikkaa hakevat nuoret miettivät hyvin tarkasti ja rajatusti sen, mihin he haluavat hakea.