Julkaistu: 01.02.2017 06:00
-
Päivitetty: 01.02.2017 06:23

Retoriikan kesäkoulu saa puhujakseen Michelle Obaman puheenkirjoittaja Sarah Hurwitzin

  • Retoriikan kesäkoulun rehtori Antti Mustakallio kirjoittaa puheita freelancerina. Suomesta ei toistaiseksi löydy päätoimisia puheenkirjoittajia, vaikka tarvetta siihen kyllä olisi, ainakin Antti Mustakallion mielestä.  Kuva: Terho Aalkto / HäSa
    Retoriikan kesäkoulun rehtori Antti Mustakallio kirjoittaa puheita freelancerina. Suomesta ei toistaiseksi löydy päätoimisia puheenkirjoittajia, vaikka tarvetta siihen kyllä olisi, ainakin Antti Mustakallion mielestä. Kuva: Terho Aalkto / HäSa

Pieni harppaus ihmiskunnalle, iso harppaus Retoriikan kesäkoululle. Näihin sanoihin voi tiivistää Retoriikan kesäkoulun tunnelmat.

Yksi mielenkiintoisimmista kesäkoulun puhujista on puheenkirjoittaja Sarah Hurwitz. Hän on Barack Obaman presidenttikaudella toiminut Michelle Obaman pääpuheenkirjoittajana. 

- Globaalin huippujohtajan lähiavustajan saaminen puhujaksi on huippujuttu, hehkuttaa Retoriikan kesäkoulun rehtori Antti Mustakallio.

Merkittävällä puhujilla Retoriikan kesäkoulu pyrkii saamaan myös Verkatehtaan Vanaja-salin täyteen. Puhumattakaan mediajulkisuudesta, jota Hurwitzin Suomeen saaminen tuo.


Mustakallion mielestä puheenkirjoittajissa kiinnostavaa on se, että he pääsevät hyvin lähelle vallan keskipistettä, johtajaa. Puheenkirjoittajat ovat johdon viestin arkkitehtejä, insinöörejä ja käsityöläisiä.

- He pääsevät johtajan kanssa miettimään ja päättämään, miten me sanomme tämän asian miljoonille tai jopa miljardeille ihmisille.

Siitä huolimatta puheenkirjoittajat on melko vaiettu ja unohdettu ammattikunta samoin kuin kirjojen haamukirjoittajat. 

- Kaikki tietävät, ketä käytetään, mutta heitä ei kuitenkaan olla käyttävinään, pohtii Retoriikan kesäkoulun apulaisrehtori Katleena Kortesuo.

Yhdysvalloissa kuitenkin tilanne on erilainen. Siellä jopa kirjoitetaan juttuja puheenkirjoittajista toisin kuin Suomessa, jossa edes politiikan kärkinimet ja yrityselämän huippujohtajat eivät käytä ammattimaisia puheenkirjoittajia.


Sarah Hurwitzin 25.7.2016 demokraattien puoluekokoukseen kirjoittama puhe teki Antti Mustakallioon suuren vaikutuksen. Hän alkoi kaivella, kuka puheen on kirjoittanut ja selvisi Hurwitzin nimi. Sen jälkeen Mustakallio alkoi ottaa selvää, miten hän saisi Hurwitzin Suomeen.

Mikä sitten teki Michelle Obaman puheesta niin ikimuistoisen, että Mustakallio halusi tavata puheenkirjoittajan?

- Puhe oli hienosti rakennettu. Silloin se tarkoittaa sitä, että se oli puhujansa näköinen.

- Puhe ei voi olla falski. Puheen täytyy sopia puhujansa suuhun ja pitää syntyä mielikuva siitä, että hän on ajatustensa takana. Teeman täytyy olla hyvin kirkas. 

Esimerkiksi Obaman kuuluisassa puheessa teemana oli: millaisen maan jätämme lapsillemme. Teemaa oli kuljetettu puheessa tuokiokuvilla lapsista leikkimässä orjien rakentaman Valkoisen talon nurmikolla ja lähdössä kouluun ankarien turvatoimien saattelemina. Puheen viesti oli myös selkeä ja teema epäitsekäs.

- Viesti oli kirkas: "When they go low, we go high".

Hurwitzin ja Obaman suhde on ollut hyvin läheinen. Hurwitz on kuulunut Obaman lähipiiriin ja muun muassa matkustanut Michelle Obaman kanssa paljon.

- Taitavalla puheenkirjoittajalla on aina isot korvat. Hän osaa kiteyttää asiakkaansa ajatukset puheeksi käyttäen tyylikeinoja, joita puhuja muutenkin käyttää. 


Amerikassa puheenkirjoittajat ovat uransa jälkeen suosittuja puhujia. Heidän palkkionsa ovat myös mittavia. Puhutaan viisinumeroisista luvuista. 

Hurwitz kiinnostui Suomesta, kun Mustakallio esitteli asiansa niin, ettei meillä ole puheenkirjoituskulttuuria, mutta tarvitsisimme apua.

- Se on iso investointi meille.

Kuulijoiden on turha odottaa, että Hurwitz kommentoisi mitään Donald Trumpista. Yhdysvalloissa kulttuuriin kuuluu, etteivät Valkoisen talon entisetkään työntekijät arvioi istuvaa presidenttiä ulkomailla käydessään. 

Sen sijaan Hurwitz tulee puhumaan kokemuksestaan, mitä hän on oppinut toimiessaan Michelle Obaman puheenkirjoittajana ja millaisia työtavat ovat olleet. 

- Pääsemme kurkistamaan kulissien taakse. HÄSA

Yhdysvaltain presidentivaaleista brexitiin

Retoriikan kesäkoulu järjestetään kuudennen kerran 8.–9. kesäkuuta.

Tapahtuma on vaikuttamisviestinnän ammattilaistapahtuma. 

Ohjelmassa on 8.6. workshoppeja Vanajanlinnassa ja 9.6. on seminaaripäivä Verkatehtaalla.

Pääpuhujat:
Yhdysvaltalainen Michelle Obaman pääpuheenkirjoittaja Sarah Hurwitz. Hän on kirjoittanut aikaisemmin Hillary Clintonille, jonka leivistä Obamat bongasivat Hurwitzin Valkoiseen taloon. 

Iso-Britanniasta saapuu puhujaksi Tim Kiddell. Hän on kirjoittanut puheita kolmelle viimeiselle pääministerille ja kokenut Brexitin.

Muut puhujat:
Simon Lancaster, Iso-Britanian pääministeri Torny Blairin kabinetin puheenkirjoitaja, jonka jälkeen työskennellyt globaalien suuryritysten viestinnässä.

Saara Jantunen, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija

Susanne Päivärinta, Ylen toimittaja ja A-Talkista tuttu haastattelija.

Roast:
Jari Parantainen, Janne Jääskeläinen ja Katleena Kortesuo hiillostavat kolme kasvuyrittäjää ja antavat vinkkejä yritystoiminnan ja viestinnän kehittämiseen.

Kommentit

Hienoa että saatte puhujan paikalle...mutta - tarkoittaako tämä sitä että M Obaman puhe onkin jonkun toisen ajatuksia? Ei siis itsensä rouva presidentin vaan puhe onkin taustavaikuttajien tahdon mukaisesti kirjoitettu? Silloinhan puheen merkitys ja arvostus saakin aivan erilaisen taustan ja tarkoituksen?
Puutarhayrittäjä Tarja Lakstedt kertoo, että moni asiakas valitsee kesäkukat yhtenäisen värimaailman mukaan. Ruusubegonioiden väriskaala on laaja. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Lakstedtin puutarhalla Hattulassa on odottava tunnelma. Kasvihuoneet ovat ääriään myöten täynnä eri kokoisia kesäkukan taimia, jotka ovat ikään kuin lähtökuopissa.- Kevät on tänä vuonna myöhässä, mutta kevään pistokkaat tulivat meille vuosi sitten päätetyn aikataulun mukaan.

Lahden torin alle rakennettu pysäköintihalli huhtikuussa 2015. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto

Hämeenlinnan torin alle jo puolen vuosisadan ajan suunniteltu parkkihalli on kuin kauhuelokuvien hirviö: aina kun sen on luultu jo kuolleen lopullisesti, niin jostainhan se taas pomppaa esiin.Tällä kerralla toriparkin manasi päivänvaloon perussuomalaisten valtuustoryhmä, joka vaati kansanäänestystä

Risto Ahlgren, Harri Hoikkanen, Petri Peltola ja Jan Koponen harjoittelivat tykin käsittelyä näytöstä varten. Kuva: Tomi Vesaharju

Kesällä Parolannummella pääsee näkemään sota-ajan tykkejä tarkasti entisöityinä, kun Suomi 100 -tykkinäytös järjestetään 28. kesäkuuta. Näytöksessä esitellään vuonna 1941 perustetun Raskas patteristo 1:n toimintaa jatkosodan aikana.Idea isosta näytöksestä on ollut vireillä seitsemän vuoden ajan.