Julkaistu: 19.03.2017 20:43
-
Päivitetty: 20.03.2017 06:46

Yksinäisyys aisoihin vaikka yhdessä keilaten

  • Seniorisinkkujen tapaamisissa voi löytää uusia ystäviä. Sylvi Kantinkoski ja Riitta Oksanen viettivät ryhmän kanssa iltapäivää keilailun parissa. KUVA: Markku Tanni
    Seniorisinkkujen tapaamisissa voi löytää uusia ystäviä. Sylvi Kantinkoski ja Riitta Oksanen viettivät ryhmän kanssa iltapäivää keilailun parissa. KUVA: Markku Tanni
  • Liisa Lotti toimii Seniorisinkut-ryhmässä vertaisohjaajana. Ryhmä tapaa kerran kahdessa viikossa ja järjestää lisäksi muuta toimintaa, kuten keilausta. Kuva: Markku Tanni
    Liisa Lotti toimii Seniorisinkut-ryhmässä vertaisohjaajana. Ryhmä tapaa kerran kahdessa viikossa ja järjestää lisäksi muuta toimintaa, kuten keilausta. Kuva: Markku Tanni

Hämeen Setlementin Seniorisinkut-ryhmä on osoitus siitä, että omalla aktiivisuudella uusia ystävyyssuhteita voi solmia vielä varttuneemmallakin iällä.

Yksin asuvalla ikäihmisellä yksinäisyys saattaa johtaa alakuloon, masennukseen ja jopa jäämiseen neljän seinän sisälle. Hämeenlinnassa on kuitenkin tarjolla paljon erilaista toimintaa, jossa ikääntyvät voivat tavata toisiaan ja tutustua uusiin ihmisiin.

Seniorisinkuissa päämäärä ei ryhmän nimestä huolimatta ole pariutuminen vaan yhdessä tekeminen.

– Minulle tämä on ollut oikein hyvä kotiuttaja, kun olen muualta muuttanut. Siinä saa olla itsekseen, jos ei lähde etsimään seuraa. Nämä paikkakuntalaiset neuvovat ja opastavat erilaisiin paikkoihin ja asioihin, Seija Viskari kertoo.

Seniorisinkut on osa Setlementin senioritoimintaa, mutta ryhmäläiset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet aktiviteetteja myös keskenään.

Yksinäisten tavoittaminen ei ryhmän mukaan ole helppoa.

– Tiedetään, että yksinäisiä ihmisiä on, mutta heidän luokseen ei pääse. Jos pääsisi, niin heitä olisi helpompi houkutella johonkin mukaan, ryhmän vertaisohjaaja Risto Saarinen sanoo.

Vanhustyön keskusliitto pyrkii ehkäisemään yksinäisyyttä muun muassa Ystäväpiiri-toiminnalla, jossa ikäihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan ohjaajan johdolla.

Ystäväpiiri on ohjaajilleen yksi työkalu puuttua yksinäisyyteen. Opetuspäivien lisäksi koulutukseen kuuluu oman harjoitusryhmän vetämistä ja ohjauskeskusteluita mentorin kanssa.

– Ystäväpiiristä on mahtavia kokemuksia. Toiminta on vaikuttanut ennaltaehkäisevästi todella suureen joukkoon ikäihmisiä, kouluttaja Ulla Kannisto kertoo.

Hämeenlinnassa järjestetään syksyllä koulutus uusille vapaaehtoisille. Kanniston mukaan koulutuksesta olisi hyötyä myös kaupungin työntekijöille.

– Joissakin muissa kunnissa esimerkiksi palvelutalojen henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua Ystäväpiiri-koulutukseen. Hämeenlinnassa tällaista mahdollisuutta ei vielä ole. Toivoisin, että täälläkin osattaisiin arvostaa tätä koulutusta. Täällä ei ole mielestäni vielä oivallettu, kuinka tärkeää ikäihmisten toimintakyky on, Kannisto sanoo.

Kaupungin lisäksi Kannisto toivoo mukaan myös vapaaehtoisjärjestöjä. Hänen mukaansa yksinäisyydestä pitää uskaltaa puhua sen oikealla nimellä.

– Yksinäisyys on ahdistava möykky ihmisen sisällä, ja miten sitä muuten voisi purkaa, kuin puhumalla siitä. Kiertoilmauksilla puhuminen voi tehdä yksinäiselle vielä epämiellyttävämmän olon, että eikö tästä voi edes puhua oikealla sanalla.

Toinen tapa ehkäistä yksinäisyyttä on Punaisen Ristin järjestämä Täyttä elämää eläkkeellä -valmennus. Valmennus on suunnattu erityisesti lähiaikoina eläkkeelle siirtyville tai äskettäin siirtyneille.

Hämeenlinnassa ensimmäinen valmennus järjestettiin maaliskuun alussa. Valmentaja Pirkko-Liina Elomaa kertoo, että mukaan oli niin paljon halukkaita, että toinen valmennus järjestetään toukokuussa.

– Ensimmäisessä valmennuksessa oli hyvin myönteinen ilmapiiri. Yksi osallistujista sanoi lähtiessään, että olisi tässä voinut vielä muutaman kerran enemmänkin kokoontua, Elomaa sanoo.

Valmennuksen tavoitteena on arvostaa vanhenevia ihmisiä. Kokoontumisissa mietitään, mitkä asiat ja arvot itselle ovat tärkeitä. Eläkkeelle jäädessä kun muut eivät enää määritä tekemisiä samaan tapaan kuin työelämässä.

Valmennusryhmä on Elomaan mukaan tärkeässä roolissa. Ryhmäläisten kesken voidaan jakaa ideoita ja ajatuksia ja valmennuksessa saattaa muodostua myös pysyviä ystävyyssuhteita.

– On tärkeää, että on joku ryhmä, johon kuulua, Elomaa muistuttaa. HÄSA

Toimintaa ikäihmisille

Punainen Risti järjestää toukokuussa Hämeenlinnassa toisen Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksen.

Seniorisinkut tapaavat joka toinen perjantai Kumppanuustalolla.

Setlementillä on Seniorisinkkujen lisäksi tarjolla senioreille muitakin ryhmiä, kuten Taidesuttarit, Kuvat kamerasta ja Äly-ryhmä.

Setlementissä toimii myös Senioriklovnit. He ovat eläkepäiviään viettäviä vapaaehtoisia ja koulutettuja klovneja, jotka ilahduttavat ikäihmisiä muun muassa palvelutaloissa.

Vanhustyön keskusliitolla on Ystäväpiiri-toimintaa, jossa järjestetään ryhmätoimintaa iäkkäille ihmisille koulutettujen ohjaajien johdolla.

Vapaaehtoiskeskus Pysäkki tukee ikäihmisiä tarjoamalla muun muassa läheiskävijätoimintaa, ohjelmahetkiä ja toimintaryhmiä.

Puutarhayrittäjä Tarja Lakstedt kertoo, että moni asiakas valitsee kesäkukat yhtenäisen värimaailman mukaan. Ruusubegonioiden väriskaala on laaja. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Lakstedtin puutarhalla Hattulassa on odottava tunnelma. Kasvihuoneet ovat ääriään myöten täynnä eri kokoisia kesäkukan taimia, jotka ovat ikään kuin lähtökuopissa.- Kevät on tänä vuonna myöhässä, mutta kevään pistokkaat tulivat meille vuosi sitten päätetyn aikataulun mukaan.

Lahden torin alle rakennettu pysäköintihalli huhtikuussa 2015. Kuva: Terho Aalto / HäSa / arkisto

Hämeenlinnan torin alle jo puolen vuosisadan ajan suunniteltu parkkihalli on kuin kauhuelokuvien hirviö: aina kun sen on luultu jo kuolleen lopullisesti, niin jostainhan se taas pomppaa esiin.Tällä kerralla toriparkin manasi päivänvaloon perussuomalaisten valtuustoryhmä, joka vaati kansanäänestystä

Risto Ahlgren, Harri Hoikkanen, Petri Peltola ja Jan Koponen harjoittelivat tykin käsittelyä näytöstä varten. Kuva: Tomi Vesaharju

Kesällä Parolannummella pääsee näkemään sota-ajan tykkejä tarkasti entisöityinä, kun Suomi 100 -tykkinäytös järjestetään 28. kesäkuuta. Näytöksessä esitellään vuonna 1941 perustetun Raskas patteristo 1:n toimintaa jatkosodan aikana.Idea isosta näytöksestä on ollut vireillä seitsemän vuoden ajan.