Julkaistu: 20.04.2017 15:28

Keksi vahva salasana, välty viruksilta ja huijausromansseilta – uusi kyberopas suomalaisten apuun

  •                                                                  Kuva:
    Kuva:

Turvallisuuskomitea on julkaissut uuden oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia käyttämään nettipalveluja entistä turvallisemmin.

Kodin kyberopas -kirjanen on suunnattu tavanomaisille netin käyttäjille arkisissa netin käyttöön liittyvissä tilanteissa. Opas julkaistiin torstaina Turvallisuuskomitean tiedotustilaisuuden yhteydessä, ja se on vapaasti ladattavissa komitean verkkosivuilta.

Oppaassa muun muassa neuvotaan, miten luoda riittävän vahvat salasanat eri sivustoille, huolehtia kodin älylaitteiden tietoturvasta ja suojautua identiteettivarkauksilta.

Osa on omistettu myös turvalliseen sosiaalisen median käyttöön.

- Kyberturvasta 20 prosenttia on tekniikkaa, ja loput on ihmisen toimintaa. On tärkeää, että netissä ei mokaa ja vaaranna tietokonettaan tai omia tietojaan, oppaan Turvallisuuskomitealle kirjoittanut toimittaja Jaana Laitinen kertoo Lännen Medialle.

Kodin kyberoppaan julkaisemisesta vastanneen Turvallisuuskomitean puheenjohtajan, puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin mukaan tarkoituksena on, että ihmiset voisivat hyötyä digipalveluista mahdollisimman turvallisesti.

Tunnistusapua verkkohuijauksiin

Kyberoppaassa neuvotaan myös, miten erilaisia verkkohuijauksia voi tunnistaa.

Huijaustunnistamisessa suomalaisilla on Laitisen mukaan kehittämisen varaa, ja tämän vuoksi hän on kirjannut oppaaseen lukuisia käytännön esimerkkejä huijauksista, joita internetissä on kiertänyt.

Yksi esimerkki on alkuvuonna 2017 kiertänyt ilmoitus, joka tarjosi Jysk-kodinkoneliikkeen lahjakortteja euron hinnalla.

Kävi kuitenkin niin, että lahjakorttia varten tietojaan jättäneiden ihmisten luottokorteilta veloitettiin lähes 90 euron kuukausimaksuja. Asia selveni lukemalla pienen präntin ilmoituksen yläkulmasta.

- Näitä sataa kaikkien sähköposteihin. Eräs haastattelemani asiantuntija sanoi, että Suomessa on eletty pitkään luottamusyhteiskunnassa. On totuttu luottamaan siihen, että mikä on kirjoitettua, on totta, sanoo Laitinen.

Hänen mukaansa huijaukset ovat viime aikoina ammattimaistuneet, ja niiden takana on järjestäytynyttä rikollisuutta.

Viestien laatukin on parantunut: Kun vielä muutama vuosi sitten huijaussähköpostit eli niin sanotut nigerialaiskirjeet olivat huonosti kirjoitettua englantia, viestit ovat alkaneet ilmestyä kohtalaisen sujuvalla suomen kielellä.

- Nyt netti tuo kansainvälisen rikollisuuden meidän olohuoneeseemme. Tarvitaan sen arviointia, onko tämä rehellistä vai eikö ole, Laitinen lisää.

"Reipas, epäilevä mieli"

Oma osuus oppaassa on annettu huijausromanssien välttämiselle.

Kyberoppaassa selvitetään, miten huijaus etenee. Ensiksi se voi alkaa epäilyttävällä kaveripyynnöllä sosiaalisessa mediassa, mikä voi ajan myötä johtaa rahapyyntöön ja lopulta kiristykseen. Laitisen mukaan romanssihuijaukset ovat "iljettävin" huijausmuoto, mitä liikkeellä on.

- Siinä huijataan rakastumaan netissä tapaamaan henkilöön ja uskomaan yhteiseen tulevaisuuteen. Sitten se kaikki onkin valhetta.

Laitinen neuvoo, ettei esimerkiksi Facebookissa kannata hyväksyä epäilyttäviä tai epätuttuja ihmisiä kavereiksi lainkaan.

Muutenkin hän neuvoo ihmisiä olemaan netissä valppaana.

- Reipas, epäilevä mieli on avuksi. LM-HäSa

Rikoskirjailija Jarkko Sipilää tuskin olisi olemassa ainakaan nykyisenlaisena, ellei olisi myös rikostoimittaja Jarkko Sipilää. Toimittajan työssä hankitut tiedot ja kokemukset heijastuvat ajankohtaisina teemoina Sipilän dekkareihin. Kuva: Joel Maisalmi

Rikoskirjailija Jarkko Sipilä (s. 1964) hymyilee Facebook-sivullaan ison miehen onnellista hymyä. Kädessä, lähes hellässä otteessa, on Syvälle haudattu (Crime Time 2017), miehen 20. rikosromaani. Matka esikoisteoksesta Koukku (Book Studio 1996) nykypäivään on pitkä.

Murtovarkaita on taas liikkeellä, joten koti kannattaa jättää asutun näköiseksi juhannuksenkin ajaksi. Arkistokuva / Marko Kullanen / Forssan Lehti

Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Riihimäellä on tehty asuntomurtoja, joissa on viety kelloja, koruja ja käteistä rahaa. Vastaavia omakotitalomurtoja on tehty myös Päijät-Hämeessä muutama.Murtoja epäillään ulkomaalaisten tekemiksi.Useita murtoja on edeltänyt asukkaiden ja heidän tapojensa tarkkailu.