Julkaistu: 28.04.2017 06:47

Ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan

  •                                                                  Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
    Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Viime keväänä käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan.

Jatkokoulutuspaikkaa hakevat nuoret miettivät hyvin tarkasti ja rajatusti sen, mihin he haluavat hakea. Jos yhteishakupapereihin laitetaan useampi vaihtoehto, silloin voidaan valita sellaiset koulutusohjelmat, joihin ei varmasti pääse sisälle.

Tällä tavalla opiskelijat varmistavat sen, että vielä seuraavan vuoden yhteyshaussa he voivat hakea ensikertalaisena korkeakouluihin.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajalle Jukka Eero Vuoriselle opiskelemaan hakevien taktikointi on tuttua.

- Kyllä tällaista ilmiötä on. Kun kiintiöt viime keväänä tulivat, vain 250 nuorta hyötyi niistä. Siinä mielessä ensikertalaisten kiintiöt ovat vaikuttaneet tehottomilta, mutta ehkä ne alkavat tehota muutaman vuoden kuluessa, Vuorinen sanoo Lännen Medialle.

Opiskelijoiden taktikointi johtaa käytännössä siihen, että yo-kokeiden jälkeen edessä voi olla välivuosi tai useampi, jos ovet mieluisimpaan opiskelupaikkaan eivät kertayrittämällä avaudu.

Ensikertalaiskiintiöt eivät siis ainakaan vielä näytä tukevan hallituksen toiveita nopeuttaa nuorten opintoja ja siirtymistä työelämään.

- Koko homman tarkoitus on se, että kiintiöt vaikuttaisivat, mutta eivät kohtuuttoman paljon. Kiintiöiden määrittäminen oikealle tasolle on kuitenkin haastavaa, ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sanoo.

OKM:ssä tarkkoja lukuja siitä, miten paljon opiskelijoiden taktikointi ensikertalaisuuden säilyttämiseksi, ei ole.

Tilannetta seurataan tarkasti, jotta saadaan pidemmän ajan tietoa siitä, mihin suuntaan käytäntö johtaa.

- Kiintiöt on saatava sellaiselle tasolle, että opiskelijoiden aloitusikä laskisi, Hyvönen sanoo.

Abit pitävät kiintiöitä hyvänä

Tämän kevään abiturientit Sara Hyvärinen ja Vilma Hoikkaniemi  ovat miettineet hyvin tarkasti, minne he haluavat hakea. Yhteishakupapereihin molemmat laittoivat kaksi kohdetta.

Hyvärisen ykkösvaihtoehto on oikeustieteellinen, jonne hän valmistuu preppauskurssien avulla. Hoikkaniemi toivoo pääsevänsä kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, jossa hän haluaisi lukea kasvatuspsykologiaa.

Jos kuitenkin kävisi niin, että opiskelupaikkaa kovasta yrittämisestä huolimatta ei saisi, välivuosi ei olisi katastrofi.

- Pidän välivuoden vain jos en pääse jompaankumpaan paikkaan. Välivuosi ei olisi katastrofi, koska silloin voisi tehdä työtä, Hoikkaniemi sanoo.

Hyvärinen on ystävänsä kanssa samoilla linjoilla.

- Välivuosi ei olisi ongelma, sillä minulla on jo nyt töitä.

Ensikertalaiskiintiötä molemmat abiturientit pitävät hyvänä asiana. Heidän mielestään on reilua, että ensikertalaiset ovat etusijalla korkeakoulujen yhteyshaussa.

- On ehdottomasti hyvä, että etusija annetaan niille, joilla ei jatkotutkintoa vielä ole, Hyvärinen sanoo.

Korkeakoulut päättävät itse kiintiöiden suuruudesta

Korkeakoulut voivat itse määritellä sen, miten paljon aloituspaikoista varataan ensikertalaisille. Prosentit voivat vaihdella aloittain paljonkin.

Aloituspaikkojen korvamerkintä ensimmäistä kertaa hakeville nuorille on vain yksi hallituksen keino nopeuttaa nuorten opiskelujen aloittamista ja lopulta työelämään siirtymistä.

Kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen opintojaan jatkaa vain joka kolmas abiturientti. Korkeakouluopintojen aloittavien keski-ikä on noussut yli 20 ikävuoden.

- Kiintiöt eivät ole ainoa keino, jolla tilannetta yritetään korjata, Ilmari Hyvönen sanoo.

Viime vuoden lopulla OKM:n työryhmän loppuraportissa esiteltiin keinoja, miten korkeakoulujen hakua voidaan uudistaa.

Ensikertalaiskiintiöiden lisäksi työryhmän esityksen mukaan tulevaisuudessa pääosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan pääosin ylioppilastutkinnon perusteella ja toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella.

 Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan keskustan liiketiloista lähes joka seitsemäs on tyhjillään.Näin kertoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuoden 2017 ALLin elinvoimalaskenta, johon osallistui yhteensä 25 kaupunkia.Hämeenlinnan kaupunkikeskustan tyhjien liiketilojen osuus 14,3 prosenttia on suurin laskennan keskisuurista ka

Jaarlin päiväkodin lapset pääsivät jo keskiviikkona testaamaan Hippaloiden kesän Juhlahumua-työpajaa. Työpajassa valmistetaan muun muassa juhlahattuja, soittimia ja otetaan haltuun tanssimuuvit. Vetäjänä toimii Arxin taidekasvattaja Laura Kauppinen. KUVAT: Pekka Rautiainen Kuva: Pekka Rautiainen

Suomen vanhin lasten taidefestivaali Hippalot täyttää tänä kesänä 40 vuotta. Sitä juhlitaan synttäriteemalla. Ohjelmassa on paljon vanhoja klassikoita, mutta myös uusia tuttavuuksia.Hämeenlinnaan saapuu muun muassa ruotsalainen Claire Parsons Company esityksellä And Then.

Rikosuhripäivystyksen Kanta-Hämeen palvelupiste muutti maaliskuussa Hämeenlinnassa Kumppanuustalosta Suomenkasarmille rakennukseen 2 Turuntien varteen. Toiminnanohjaaja Rebekka Wadhwa on ainoa palkattu työntekijä. Apuna on 13 koulutettua vapaaehtoista tukihenkilöä. Kuva: Pekka Rautiainen

Oikeusrekisterikeskuksen tilastojen mukaan rikosuhrimaksuja on Suomessa tuomittu maksettavaksi 20 035 kappaletta tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana.Summana maksuja on tuomittu maksettavaksi 834 500 euroa, joista oli huhtikuun loppuun mennessä saatu perittyä 448 300 euroa.– Näyttää silt