Julkaistu: 19.05.2017 15:38

Sotaorpojen yhdistys vie pienoisliput Hämeenlinnan sankarihaudoille kaatuneiden muistopäivänä

  • Seija Riikonen ja Pertti Hento viettävät sunnuntaiaamun Ahveniston hautausmaalla. Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi jokaisen kiven läheisyyteen asetetaan pienoislippu. Kuva: Pekka Rautiainen
    Seija Riikonen ja Pertti Hento viettävät sunnuntaiaamun Ahveniston hautausmaalla. Kaatuneiden muistopäivän kunniaksi jokaisen kiven läheisyyteen asetetaan pienoislippu. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalaiset Pertti Hento ja Seija Riikonen eivät kumpikaan muista isäänsä. Pertti Hento on ollut kuukauden ikäinen vauva, kun hänen isänsä kaatui talvisodassa helmikuussa 1940.

– Sen tiedän, että isäni ehti nähdä minut, mutta minulla ei tietenkään ole minkäänlaista muistikuvaa hänestä.

Seija Riikonen (o.s. Laakso) taas oli alle kaksivuotias ja keskimmäinen kolmesta sisaruksesta, kun hänen isänsä kaatui jatkosodassa kesällä 1944.

– Isä ja äiti menivät naimisiin juuri ennen talvisodan syttymistä vuonna 1939 ja isä kuoli juuri ennen rauhan tuloa, Seija Riikonen kertoo.

Hänelläkään ei ole muistikuvia isästään, kuten ei kahdella muullakaan sisaruksella.

Riikonen ja Hento ovat mukana Kanta-Hämeen sotaorpojen yhdistyksessä, joka toimii yhdyslinkkinä sodassa vanhempansa menettäneille. Kummankin äidit jäivät yksinhuoltajiksi pienten lasten kanssa.

Sotaorvot ovat vasta viime vuosina alkaneet kertoa kokemuksistaan isättöminä lapsina sodanjälkeisessä Suomessa. On puhuttu isän kaipuusta, joka on vaikuttanut koko elämään.

– Kyllähän varsinkin 1940-luvulla sotien jälkeen tuntui oudolta, kun muilla oli isä ja minulla ei. Tosin isättömiä oli toki muitakin. Mutta ei sellaista henkilöä oikein osaa kaivata, jota ei koskaan muista tavanneensa. Tilanne on varmasti ollut erilainen vanhemmilla lapsilla ja nuorilla, jotka muistivat isänsä, Pertti Hento sanoo.

Hän jäi kokonaan orvoksi vuonna 1957, kun hänen äitinsä kuoli.

– Hän kuoli suht nuorena myös, ja varmasti puolison menettämisen aiheuttama suru vaikutti siihen, Hento sanoo.

Seija Riikonen muistaa, että hänen äitinsä oli puolisonsa kuoleman jälkeen kotona ja elätti perheen muun muassa ompelutöillä.

– Niiden vuosien on täytynyt olla rankkaa aikaa kolmen pienen lapsen kanssa, hän sanoo.

Kaatuneiden muistopäivänä Riikosen ja Henton aamu on jo usean vuoden ajan alkanut Ahveniston hautausmaalla, ja mukana on myös Seija Riikosen puoliso Kalevi Riikonen. Sotaorpojen yhdistys on vuodesta 2013 vienyt pienoisliput jokaiselle muistokivelle ennen aamuyhdeksää.

Samoin tehdään Vanajan, Rengon ja Tuuloksen sekä Janakkalan ja Hausjärven sankarihaudoilla.

– Tämä on kaunis perinne, jota olemme halunneet jatkaa. Kun ensimmäisen kerran näin liput jokaisella hautapaadella, pidin näkyä todella kauniina, Seija Riikonen sanoo.

Hänen ja Pertti Henton isät on molemmat haudattu Ahveniston hautausmaalle, ja siksi he vievät lippuja nimenomaan Ahvenistolle. Lisäksi kummallakin on myös sukuhaudat Ahvenistolla, eli hautausmaalla tulee käytyä usein muulloinkin.

Hämeenlinnassa pienoislippujen viennin aloitti Ahveniston ja Vanajan sankarihaudoilla Hämeenlinnan seudun sotainvalidien naisjaosto vuonna 1997 eli 20 vuotta sitten. Janakkalassa liputuksen aloitti vuonna 2005 Janakkalan sotainvalidien naisjaosto.

Aluksi haudoille vietiin kovitetusta pahvista valmistetut liput, mutta sateella ne piti kerätä nopeasti pois tai liputuksesta jouduttiin kokonaan luopumaan. Siksi sotaorpojen yhdistys hankki säänkestävät liput kaupungin, seurakunnan ja paikallisten veteraani- ja reserviläisjärjestöjen sekä rotareiden tuella.

Janakkalassa sankarihautojen liputuksesta nykyisin huolehtivat partiolaiset, ja liput viedään sankarihaudoille myös itsenäisyyspäivänä.

Hämeenlinnassakin on jo mietitty, mikä taho perinnettä voisi jatkaa, kun sotaorvoilla ikä karttuu.

– Joko meidän lapsemme voisivat jatkaa tätä tai sitten esimerkiksi partiolaiset Janakkalan malliin, Seija Riikonen miettii.

Sankarihaudoilla on pienoisliput kaatuneiden muistopäivänä eli 21.5. kello 9-18. HÄSA

 Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan keskustan liiketiloista lähes joka seitsemäs on tyhjillään.Näin kertoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuoden 2017 ALLin elinvoimalaskenta, johon osallistui yhteensä 25 kaupunkia.Hämeenlinnan kaupunkikeskustan tyhjien liiketilojen osuus 14,3 prosenttia on suurin laskennan keskisuurista ka

Jaarlin päiväkodin lapset pääsivät jo keskiviikkona testaamaan Hippaloiden kesän Juhlahumua-työpajaa. Työpajassa valmistetaan muun muassa juhlahattuja, soittimia ja otetaan haltuun tanssimuuvit. Vetäjänä toimii Arxin taidekasvattaja Laura Kauppinen. KUVAT: Pekka Rautiainen Kuva: Pekka Rautiainen

Suomen vanhin lasten taidefestivaali Hippalot täyttää tänä kesänä 40 vuotta. Sitä juhlitaan synttäriteemalla. Ohjelmassa on paljon vanhoja klassikoita, mutta myös uusia tuttavuuksia.Hämeenlinnaan saapuu muun muassa ruotsalainen Claire Parsons Company esityksellä And Then.

Rikosuhripäivystyksen Kanta-Hämeen palvelupiste muutti maaliskuussa Hämeenlinnassa Kumppanuustalosta Suomenkasarmille rakennukseen 2 Turuntien varteen. Toiminnanohjaaja Rebekka Wadhwa on ainoa palkattu työntekijä. Apuna on 13 koulutettua vapaaehtoista tukihenkilöä. Kuva: Pekka Rautiainen

Oikeusrekisterikeskuksen tilastojen mukaan rikosuhrimaksuja on Suomessa tuomittu maksettavaksi 20 035 kappaletta tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana.Summana maksuja on tuomittu maksettavaksi 834 500 euroa, joista oli huhtikuun loppuun mennessä saatu perittyä 448 300 euroa.– Näyttää silt