Julkaistu: 18.06.2017 13:00

Lopelle rakennetaan 300 metrin kiväärirata

  • Tällä haulikolla on ammuttu jo 45000 laukausta ja edessä on vielä lähes saman verran, kertoo Eetu Kallioinen (keskellä) Lopen ampumaratayhdistyksen puheenjohtajalle Kari Kupariselle ja ratamestari Erkki Kaupille (oikealla). Kuva: Anu Kankaansydän
    Tällä haulikolla on ammuttu jo 45000 laukausta ja edessä on vielä lähes saman verran, kertoo Eetu Kallioinen (keskellä) Lopen ampumaratayhdistyksen puheenjohtajalle Kari Kupariselle ja ratamestari Erkki Kaupille (oikealla). Kuva: Anu Kankaansydän

Kesä käynnistää ampumaradan laajennustyöt Topenolla. Lopen ampumaurheilukeskukseen rakennetaan uusi 300 metrin kiväärirata.

– Neljän vuoden kuluttua isännöimme Suomen Metsästäjäliiton SM-kilpailuja ja rakennamme niitä varten paikat kuntoon, kertoo Lopen ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja Kari Kuparinen.

Kuparinen ja yhdistyksen ratamestari Erkki Kauppi kuvaavat tulevia kilpailuja massatapahtumaksi, joka on kokoluokaltaan lähes Jukolan viestin suuruinen.

Kun 370 000 euron rakennustyöt valmistuvat, ampumaurheilukeskusta voidaan käyttää kansallisten haulikko- ja kiväärilajien kilpailujen järjestämiseen. Opetusminiteriö on myöntänyt hankkeeseen liikuntapaikka-avustusta 50 000 euroa.

Uuteen 300 metrin rataan tulee kaksi ampumapaikkaa. Radan kapeus estää kilpailukäytön, mutta rata lisää harjoitusmahdollisuuksia.

Luodikkoradalle maalien eteen maahan rakennetaan näyttösuoja, joka nopeuttaa tulosten tarkistamista.

– Maahan kaivetussa suojassa voi maalitaulujen tarkastaja olla turvassa ja vetää taulun alas tutkittavaksi. Hän ilmoittaa radiopuhelimella tulokset ampumapaikalle. Pääsemme eroon jatkuvasta kävelemisestä maalialueella, Kari Kuparinen kertoo.

Digitaalisiin maaleihin ja tulospalveluun Lopella ei ainakaan vielä ole suunnitelmissa investoida.

Haulikkoradan alueelle rakennetaan uusi toimistorakennus, johon saadaan lisätilaa toimitsijoille ja kokouksille. Nykyinen rakennus jää enemmän kahvio- ja majoituskäyttöön, kun uusi palvelee erityisesti haulikkoratoja.

– Toiminta-ampuminen on vahvassa kasvussa samoin kuin haulikkoammunta. Kivääriharrastus taas tuntuu jostain syystä hiipuvan, kertoo Kari Kuparinen.

Toiminta-ampuminen vetää radalle jatkuvasti käyttäjiä, joille nykyisten kolmen alueen oheen rakennetaan yksi uusi 25 metrin rata.

Kivääriradalle saadaan uusi sadan metrin liikkuvan hirven rata ja kiskoilla siirrettävä ampumakoppi, joka mahdollistaa 50 metrin karjun tai pienoishirviammunnan.

Olympiatrap-rata muuttuu, kun vanha heitinsuoja puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, muiden haulikkoratojen kanssa samansuuntainen. Myös vanha katos puretaan. Viisipaikkaisen Olympiatrapin radan molemmin puolin rakennetaan kansallisen trapin radat.

Lopen ampumaradan merkitys alueella kasvaa jatkuvasti sitä mukaa kuin muita ratoja joudutaan sulkemaan. Varuskunnan ampumaradan toiminta on loppunut Riihimäellä ja myös Hausjärven pienten ratojen ympäristölupien jatkuminen on epävarmaa.

– Meille tullaan lähikunnista, mutta paljon myös koko Etelä-Suomen alueelta. Esimerkiksi Turusta ja Lohjalta käy ampujia täällä säännöllisesti, Erkki Kauppi kertoo.

Ampumaratojen harveneminen on hankaloittanut erityisesti ampumakokeiden suorittamista hirvieläinten ja karhunmetsästystä varten. Niitä järjestettiin viime vuonna Lopella 370. Radan käyttäjäkunnasta suuri osa onkin riistanhoitoyhdistyksen jäseniä. HÄSA

Saana Murtti: Haihtuminen (2011), värjätty posliini. Kuva: Kansallisgalleria

Valtion taideteostoimikunnan kokoelmaa esittelevä laaja nykytaidenäyttely Joka hetki on poikkeus avautuu Vanhalla Lasitehtaalla lauantaina 1. heinäkuuta. Taideteostoimikunta täyttää 60 vuotta, ja sen kunniaksi näyttelysarja vierailee vuoden aikana yhteensä seitsemällä paikkakunnalla.

Katariina ja Marko Ahonen ovat edelläkävijöitä uuden tekniikan hyödyntämisessä nimenomaan suunterveyden lääkäreinä.

Hämeenlinnassa työskentelevät hammaslääkärit Katariina ja Marko Ahonen palkittiin Application Award –posterisarjassa Dentsply Sirona Implants’in World Summit Tour 2017 -kongressissa Nizzassa  juhannuksena.Dentsply Sirona on hammaslääketieteen ratkaisujen alan markkinajohtaja maailmassa.Kilpailuun os

Tiina Kuopanportin mukaan omien läheisten kanssa kannattaa keskustella hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta jo siinä vaiheessa, kun kaikki ovat vielä terveitä. Kuva: Tomi Vesaharju

Edessä näkyivät portaat, mutta Tiina Kuopanportti ei tajunnut, miten kulkea niissä. Hän kieri portaat alas.Epämääräiset oireet alkoivat vuonna 2000. Kovaa kipua ja särkyä siellä täällä, hirvittävää väsymystä. Kuopanportti käveli päin seiniä.Jalkoja paleli, kuin ne olisivat olleet jäisessä vedessä.

Ilkka Arnala työskentelee muutamana päivänä viikossa, vaikka jäi eläkkeelle jo pari vuotta sitten. Kuva: Juho Peltoniemi

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Ilkka Arnala sai tasavallan presidentin myöntämän professorin arvonimen kesäkuussa.Arnalalle oli positiivinen yllätys, että arvonimeä esitettiin ja ehdotettiin hänelle.– Pitäähän siitä olla hirveän tyytyväinen.