Julkaistu: 19.05.2017 15:06
-
Päivitetty: 19.05.2017 20:28

Paperittomien määrän arvioidaan lisääntyvän Suomessa

Paperittomien ihmisten määrän arvioidaan nousevan Suomessa. Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin arvion mukaan lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saa lopulta 6000–7000 pelkästään syksyn 2015 aikana Suomeen saapunutta ihmistä. Osa heistä jää Suomeen päätöksestä huolimatta.

Nergin mukaan lähtömaahan palaaminen on heille jäämistä parempi vaihtoehto. Turhia toiveita ei saisi herättää.

– Sellaista viestiä ei voi antaa, että tällaisen ihmisen olisi henkilönä hyvä jäädä Suomeen. Hän ei voi koskaan saada muuta kuin hätäapua, hän ei voi tehdä töitä, ei opiskella, eikä saada henkilökorttia, Nerg sanoi Turun Kirkkopäivien Paperittomat – vaikea pala Suomelle -seminaarissa perjantaina.

Paperittomilla on myös auttajansa. Lakiapua pyrkii tarjoamaan Pakolaisneuvonta, tukea ja neuvoja elämiseen puolestaan seurakunnat ja järjestöt, esimerkiksi SPR.

SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajan Pauli Heikkisen mukaan tulevista vaikeuksista kerrotaan kyllä jäämistä harkitseville. Omalla kielellä, kaunistelematta, vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta tarjoten. Jotkut jäävät silti.

Siksi tarvitaan keinoja purkaa paperittomuutta.

– Paperittomien asiassa tiivistyy se, mistä ihmisoikeuksissa on kyse: mitä kuuluu ihmiselle pelkästään siksi, että hän on ihminen, Pakolaisneuvonnan lakimies Heli Aali painottaa.

Lupakäytännöt hakijoille hankalia

– Kuinka monella täällä on kokemusta paperittomuudesta? Oletko joskus ollut toisessa maassa ilman papereita? kyselee seurakuntapastori Marjaana Toiviainen yleisöltä.

Toiviainen on turvapaikanhakijoiden ja paperittomien oikeuksien puolustajana profiloitunut pappi, jonka mielestä auttaminen on ainoa vaihtoehto.

– Sanotaan, että Suomi ja Eurooppa eivät olleet valmiita tällaiseen määrään tulijoita. Ei kai koskaan olla valmiita. Kyse ei saisi olla siitä, mitä tehdään Italiassa ja Unkarissa, vaan siitä, mitä tehdään Suomessa, hän sanoo.

Lakimies Heli Aalin mukaan keskeinen ongelma on, että oleskeluluvan saaminen on käytännössä erittäin hankalaa.

– Puhun esimerkiksi tulorajoista ja työlupaan liittyvistä passivaatimuksista. Kun laista poistettiin humanitaarinen suojelu, sen perusteella oleskeluluvan saaneet jäivät täysin tyhjän päälle, Aali sanoo.

Sipilä: Ehkä lisää kiintiöpakolaisia

Päivi Nerg myöntää, että eurooppalaisissa nykydirektiiveissä ei ole kyetty ennakoimaan maanosaan suuntautuvien turvapaikanhakijoiden määrää. Vastaus voisi löytyä uudesta lainsäädännöstä, jonka avainsana on hallittavuus.

Käytännössä se tarkoittaa, että tulijoiden tilanne arvioidaan heti ensimmäisellä rajalla. Jos turvapaikan ehdot täyttyvät, ohjataan tulijoita rajoilta muihin EU-maihin.

EU:n turvapaikkapolitiikkaan tarttui myös Kirkkopäivillä puhunut pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hän muistutti hallituksen linjasta, jonka mukaan pääpyrkimyksenä on yhdenmukaistaa turvapaikkapolitiikkaa muiden EU-maiden tasolle.

Jos EU pääsee sopuun turvapaikanhakijoiden kohtelusta, voisi Sipilä olla valmis nostamaan Suomen kiintiöpakolaisten määrää, joka on ollut noin 750 henkilöä vuodessa.

Sipilän mukaan olennaista olisi kuitenkin pyrkiä auttamaan ihmisiä mahdollisimman lähellä heidän kotimaataan.

Ruotsin ja Norjan eteläosia hellii helleaalto viikonloppuna, mutta eipä helli Suomea. Näin ennustaa Ilmatieteen laitos. Lauantaina Suomea pyyhkii hajanainen sadealue, jonka myötä päivälämpötilat kipuavat maan lounaisosissa enimmillään 15 asteeseen.

Moni kaupunki on onnistunut pysäyttämään tyhjien liiketilojen lisääntymisen keskustoissa ainakin toistaiseksi. Kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt viime vuodesta prosenttiyksikön verran.

Perheiden määrän kasvu on aiempaa hitaampaa, kertoo Tilastokeskus. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä. Vaikka perheiden määrä on koko ajan kasvanut, niin vuoden 2013 jälkeen määrän vuosittainen kasvu on pienentynyt huomattavasti.

Vanhoihin rakennuksiin kaupitellaan erilaisia kunto- ja saneeraustarkastuksia, joista tehdyt tarkastusraportit sisältävät harhaanjohtavaa ja jopa virheellistä tietoa sähköturvallisuuslain vaatimuksista.

Työttömyys kääntyi laskuun, mutta koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan viime vuoden lopussa työttömänä oli 356 000 henkeä, joista noin kolmasosa oli ollut työttömänä koko vuoden.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kannattaa tiedustelulainsäädännön viemistä eteenpäin, mutta peräänkuuluttaa erityisen huolellista analyysia kiirehtimismenettelyn käytössä. Asiasta kertoo Verkkouutiset.