Kanta-Häme

10-tien tilantarve selvitetään

10-tien aluevaraussuunnitelma Hattelmalasta Siiriin valmistuu toukokuussa Uudenmaan ely-keskuksessa.

Hämeenlinnaa halkova valtatie vie tulevaisuudessa nykyistä enemmän tilaa, ja esimerkiksi nykyisten kiertoliittyminen laajentaminen tai muuttaminen eritasoristeyksiksi on tilanpuutteen takia hankalaa.

Valtatien tulevaisuus on ollut pitkään tukevasti ilmassa.

10-tien kehittämisselvitys vuodelta 2005 on lähtökohtana aluevaraussuunnitelmalle, mutta vielä ei ole olemassa edes ensimmäistäkään arviota, milloin varsinaisiin perusparannustöihin valtatiellä päästään.

– Aluevaraussuunnitelman tarkoitus on ainakin ensi vaiheessa tukea Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelua eli kaavoitusta, kertoo projektipäällikkö Jaana Kalliolaakso Uudenmaan ely-keskuksesta.

Aluevaraussuunnitelma ulottuu Hattelmalan risteyksestä Siiriin.

– Nyt tutkitaan tilantarvetta ja haetaan kompromisseja, jotta tien tilantarve ei ole este kaavoitukselle eikä päinvastoin.

Centra ei vaarannu

Projektipäällikkö Jaana Kalliolaakso vakuuttaa, ettei aluevaraussuunnittelu vaaranna esimerkiksi Suoraaren kohdalle suunnitellun rakennuskeskus Centran rakentamista.

– Asiat pitää vain sovittaa yhteen.

Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg kaupungin yhdyskuntapalveluista painottaa, että vuoropuhelu valtiota edustavan ely-keskuksen ja kaupungin välillä on kesken.

– Keskusteluissa ollaan alkuvaiheessa. Lähdemme siitä, että kaupungin tarpeet ympäristön hyödyntämiseksi pitää ottaa huomioon.

Yksi yhteen sovitettavista asioista on tulevan Centran sisääntuloväylän löytäminen.

– Varmasti siihenkin löytyy ratkaisu, uskoo tilaajapäällikkö Dahlberg.

Haarukka on iso

Kysymysmerkkejä on pitkällä tähtäimellä runsaasti 10-tien varressa.

– Haarukka on siinä, onko väylä valtion tie, vai jääkö se ehkä joskus kaupungille, kummastakaan ei ole lopullista varmuutta, huomauttaa Eija-Liisa Dahlberg.

Nykyinen suunnittelu lähtee siitä, että valtio huolehtii tien perusparannuksesta.

– Tilaa ei ole kovin paljon, huomauttaa Eija-Liisa Dahlberg.

Sekä Katuman että Katisten nykyiset kiertoliittymät ovat ahtaissa paikoissa, mikä saattaa estää niiden laajentamisen ja ainakin runsaasti tilaa vievien eritasoliittyminen rakentamisen.

– Katisten kartanon historiallinen ympäristö on otettava huomioon, ja jos haukataan kovin kaupungin maata, se on puolestaan tuntuva haitta maankäytölle.

Jaana Kalliolaakson mukaan Katuman kiertoliittymä on nykyisellään yksikaistaisena ruuhka-aikoina toimivuutensa äärirajoilla.

– Myös Ruununmyllyn risteyksessä on sujuvuus- ja turvallisuusongelmia.

Nopea nelikaistainen?

Vuoden 2005 kehittämissuunnitelmassa 10-tiestä kaavaillaan nopeaa nelikaistaista valtaväylää, jossa nopeusrajoitus olisi kaupungin kohdalla 80 km/t. Liittymät rakennettaisiin eritasoliittymiksi.

– Tavoitetila on edelleen korkea, eli valtatiet 10 ja 12 on määritelty valtakunnan pääteiden joukkoon, kertaa Jaana Kalliolaakso Uudenmaan ely-keskuksesta.

Rahoituksesta ei kuitenkaan ole minkäänlaista tietoa, joten silloin ei Kalliolaakson mukaan voi ottaa kantaa myöskään aikatauluun.

– Joitakin pieniä kohteita on tietysti pakkokin tehdä, kuten parantaa liittymien liikenneturvallisuutta tarvittaessa.

Lähimpänä toteutusta on osuuden Ruununmylly-Eteläinen leventäminen keskikaidetieksi.

– Tiesuunnitelmat ovat valmiina, mutta niitä ei ole hyväksytty, mutta rahoitusta näihinkään töihin ei ole. Sitä on arvioitu tarvittavan reilu 20 miljoonaa euroa.

Uudenmaan ely-keskus pitää yleisötilaisuuden 10-tien aluevaraussuunnitelmasta maaliskuussa.

– Ei siitä tehdä mitään salaista selvitystä.

Aluevaraussuunnitelma ei ole sellaisenaan oikeudellisesti kaavan tapaan sitova, vaan sen perusteella määritellään muun muassa tarkemmat liikennealueet. (HäSa)

Päivän lehti

1.4.2020