Kanta-Häme Hämeenlinna

10-vuotias Hämeenlinna saa valmistelussa mukana olleilta tyydyttävän arvosanan – Minkä arvosanan sinä antaisit?

Viisi naapuria liittyi Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa.

Tasan 10 vuotta sitten Hämeenlinnassa valmistauduttiin poikkeukselliseen uudenvuoden juhlintaan. Vuoden 2009 alussa syntyi uusi kaupunki, suurkunnaksikin tituleerattu, kun viisi naapurikuntaa liittyi Hämeenlinnaan.

Viralliset päätökset ja taustatyö oli tehty jo aiemmin, mutta kuuden kunnan naimakauppaa valmisteltiin loppumetreille saakka. Hämeen Sanomat kysyi neljältä mukana olleelta henkilöltä, mitä mietteitä liitos nyt herättää. Kannattiko vai kaduttaako?

Aija Tuimala

Kuntaliitosvalmistelun aikaan Aija Tuimala oli kehittämispäällikkö eli käytännössä johti valmistelua. Nykyisin hän työskentelee Etelä-Karjalan liiton muutosjohtajana.

– Liitos ei kaduta, mukana oli iso porukka ja asiat tehtiin vapaaehtoisesti. Kylillä on uskaltanut näyttäytyä liitoksen jälkeenkin. Olen ollut Hämeenlinnan jälkeen tekemässä kuntaselvitystyötä pakkoliitoksissa, ja niissä henki on todella erilainen.

– Varsinkin alkuvuosina aika moni suhtautui kuntaliitokseen kriittisesti. Toisaalta kaikki asiat pantiin sen syyksi, kuten postin toimipaikkojen väheneminen. Oli hyvä, että liittyneistä kunnista tuli vahva edustus ensimmäiseen yhteiseen kaupunginvaltuustoon, sitä olen kertonut rohkaisevana esimerkkinä muualla.

Erkki Niemistö

Erkki Niemistö oli liitoksen aikaan Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.). Hän jätti myöhemmin poliittiset luottamustoimet, on nyt tuore eläkeläinen.

– Minulla on nyt kaksijakoinen olo liitoksessa. Silloisten tietojen varassa päätös oli hyvä, mutta nyt olen vähän pettynyt. Liittymissopimuksessa sanottiin, että liittyvien kuntien peruspalvelut säilyvät.

– Esimerkiksi Rengossa vanhustenhuolto siirtyy juuri kokonaan yksityiselle toimijalle ja terveyspalvelujakin on karsittu. Toki maailma on muuttunut, olisihan näin voinut käydä joka tapauksessa.

– Siitä olen varma, etteivät kaikki seudun kunnat olisi tähän päivään asti pärjännet itsenäisenä. Itse liitosprosessissa hankalinta oli se, että seudun suurimmat kunnat eli Hattula ja Janakkala jättäytyivät pois. Samoin Lammilla ratkaisua mietittiin pitkään.

Jukka Viitaniemi

Jukka Viitaniemi oli ennen liitosta Kalvolan kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.), ja hänet valittiin myös uuden Hämeenlinnan valtuustoon. Hän on toimittaja, ja on nyt eläkkeellä Hämeen Sanomista.

– Kalvolan kannalta liitossopimus toteutui ihan mallikkaasti, tänne rakennettiin uusi päiväkoti ja Sauvolan hyvinvointikeskus. Niitä ei varmaankaan Kalvolan rahoilla olisi pystytty tekemään. Peruspalvelut ovat säilyneet, mutta kyllähän kylä on hiljentynyt.

– Kuntatalous on liitoksen jälkeen vain kiristynyt, eikä se ole kuntien syy. Valtionosuusjärjestelmän muutokset ja esimerkiksi kilpailulainsäädäntö teettävät valtavasti töitä kaikissa kunnissa.

– Liitoksen jälkeen moni pelkäsi kuntalaisten tuomiota, että tulee nenuun Shellin baarissa. Mutta ei ole tullut.

Marjatta Rahkio

Kuntaliitoksen aikaan Marjatta Rahkio (kesk.) oli Lammin valtuutettu, ja hän esitti liitossopimuksen hylkäämistä. Hän on ollut Hämeenlinnassa valtuutettuna liitoksen jälkeen koko ajan, nyt keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja.

– En ripottele tuhkaa päälleni sen takia, että vastustin kuntaliitosta. Meillä oli laskelmat, joiden mukaan Lammi olisi pärjännyt itsenäisenä ainakin parikymmentä vuotta vielä. Tosin sote- ja maakuntauudistus muuttaa kaiken, elämisen realiteetit ovat nyt erilaiset kuin 10 vuotta sitten.

– Oma suhteeni Hämeenlinnaan on nyt paljon lämpimämpi kuin liitoksen aikaan, mutta Lammi on kotipitäjäni eikä sitä asiaa muuta mikään. Halusin jatkaa liitospäätöksen jälkeen uuden rakentamista ja siksi pyrin myös kaupunginvaltuustoon. HÄSA

 

Minkä arvosanan SINÄ annat?

Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksesta on nyt 10 vuotta. Kerro lehtijuttua varten, miten kuntaliitos on vaikuttanut elämääsi. Minkä arvosanan annat nykyiselle Hämeenlinnalle?

Lähetä vastauksesi viimeistään torstaina 3. tammikuuta sähköpostilla toimitus@hameensanomat.fi tai palautekaavakkeen kautta.

 

Päätökset tehtiin marraskuussa 2007

Seutuvaltuuskunta päätti vuonna 2005 kunta- ja palvelurakenneselvityksen tekemisestä.

Selvityksen tekijäksi nimettiin silloinen Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimala.

Selvitys koski seitsemää kuntaa, Janakkala ei ollut mukana edes alussa.

Syksyllä 2006 kunnat päättivät selvitystyön jatkamisesta. Hattulan valtuusto päätti tuolloin, että Hattula ei ole mukana jatkossa, samoin Lammi.

Kaikkia kolmea kunta houkuteltiin mukaan vielä 2007, jolloin Janakkala ja Hattula eivät lämmenneet, mutta Lammi päätti lähteä mukaan.

Kuntien valtuustot päättivät marraskuussa 2007 kuntaliitoksesta. Hämeenlinna, Renko ja Tuulos hyväksyivät liitoksen yksimielisesti, Kalvolassa päätökseen esitettiin yksi eriävä mielipide, Hauholla äänestettiin, mutta kuntaliitoskanta voitti selvästi. Lammilla päätös oli tiukin, kuntaliitoksen kannattajia oli valtuustossa 16 ja vastustajia 11.

Kommentti: Byrokratia lisääntyi pitäjissä

Jotkut pitäjäläiset (liitoskuntiahan kutsutaan pitäjiksi) sanovat yhä, että kaikki meni kuntaliitoksen myötä. Mikä tilanne olisi nyt, jo liitosta ei olisi tehty, sitä ei tiedä kukaan.

Palveluita on poistunut pitäjiltä, mutta useimmiten vetäytyjä on valtiovetoinen lafka kuten posti, poliisi ja Kela.

Kyläkouluja on lakkautettu varsinkin Lammilta, mistä olikin kova poru vuosikymmenen alussa. Tosin lapsetkin ovat vähentyneet.

Liitossopimuksen myötä pitäjille myös rakennettiin yhtä ja toista uutta, johon pienellä kunnalla ei olisi ollut varaa.

Se, mikä pitäjäläisiä erityisesti harmittaa on asioinnin byrokraattisuus. Ennen saattoi vain saapastella kunnantoimistoon ja asia hoitui.

Nykyään ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä. Puhelimella ei saa kiinni ja sähköpostivastauksiakin joutuu odottamaan – eikä kunnantoimistoja ole.

 

Hämeenlinnan kaupungille toteutunut kuntaliitos oli kauniista puheista huolimatta kauhuskenaario, sillä dynaamisuuden uuteen kuntaan olisivat tuoneet Hattula ja Janakkala, jotka jäivät liitoksen ulkopuolelle.

Luottamuselimissä pitäjillä on onneksi ollut vahva edustus koko 10 vuoden ajan. Jos päätöksenteko on joskus tökkinyt, se ei ole ollut ainakaan pitäjäläisistä kiinni.

Hanna Antila-Andersson