Kanta-Häme Hämeenlinna

Selvitimme valtuutettujen halua kajota Hämeenlinna-rahastoon: Alle kymmenen vastasi myönteisesti

Kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat eivät osanneet sanoa kantaansa yhteensä kolmessa neljästä vastauksestaan. Sari Rautio: Kyse on kokonaisuudesta. Sari Myllykangas: Rahaston sääntöjä voidaan arvioida tarvittaessa uudelleen.

Suurin osa Hämeen Sanomien kyselyyn vastanneista Hämeenlinnan kaupunginvaltuutetuista on sitä mieltä, että Hämeenlinna-rahastoon ei pidä kajota, vaikka kaupungin talous on kriisissä.

Vastanneista 28 valtuutetusta kuusi käyttäisi rahastoa kaupungin investointien rahoittamiseen. Hämeenlinnassa on 51 kaupunginvaltuutettua, eli kyselyn vastausprosentti on 54,9.

Valtuuston hyväksymät rahaston säännöt sallivat sen käyttämisen investointeihin. Kaupunki joutuu rahoittamaan lähivuosien investointejaan lainarahalla.

Rahaston nykysääntöjen mukaan sitä ei saa käyttää kaupungin alijäämien kattamiseen. Vastaajista vain kaksi katsoo, että sääntöjä pitäisi tuolta osin muuttaa.

Kaksi ryhmyriä käyttäisi rahastoa investointeihin

Puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajista kyselyyn vastasivat kaikki paitsi keskustan Marjatta Rahkio.

Heistä vain vasemmistoliiton Irma Taavela on sitä mieltä, että rahastoa pitää käyttää investointeihin – ”varhaiskasvatus- ja kouluverkkoon”, hän täsmentää.

Myös vihreiden Veera Jussila muistuttaa, että tällä hetkellä suurin osa investoinneista tulee sivistyslautakunnan alaisista rakennuksista. ”Niille on suuri tarve, mutta rahastoa tulee käyttää vain äärimmäisessä pakossa”, hän kuitenkin sanoo.

Kokoomuksen Helena Lehkonen alkaisi tarkastella investointien kattamista rahastosta vasta, jos sijoitukset lakkaavat tuottamasta enemmän kuin kaupungin pitää maksaa korkoa velkarahasta. Samaa mieltä ovat kristillisten Teija Arvidsson ja demareiden Anne Laatikainen.

Laatikainen sanoo, että investoinnit tulee rahoittaa lainalla, muualta saatavilla tuloilla ja veroilla, mutta huomauttaa, että tilanne voi muuttua nopeastikin.

Perussuomalaisten Teppo Turja katsoo, että rahaston tuotoilla on ollut tärkeä merkitys ”holtittomasti paisuneen velkaantumisen rahoitusmenojen kattamisessa”.

Lulu Ranne: Kysymys on outo

”Kyllä” vastanneista muista valtuutetuista Seppo Kuvaja (kok.) käyttäisi rahastoa ”vain tuottaviin investointeihin”. Hän purkaisi sitä vasta, kun ”sijoitusten käypä arvo on korkealla”. Andrei Sergejeffin (vihr.) mukaan investointimenoja voisi kattaa rahastosta, ”jos on äärimmäinen pakko”.

”Ei” vastanneista Lulu Ranne (ps.) kummastelee ainoana koko kysymystä investointien rahoittamisesta rahastosta: ”Kysymys on outo, sillä rahasto on tuloksen järjestelyerä taseen vastattavissa. Se ei siis ole rahaa. Rahastoa ei voi käyttää investointeihin. Sitä voi purkaa ainoastaan peruspääomaan tai kattaa alijäämää tilinpäätöserinä.”

Toinen kansanedustajavaltuutettu, Mirka Soinikoski (vihr.) puolestaan nostaa esiin, että kaupungin tulee hyödyntää täysimääräisesti valtion koronaelvytysrahat. ”Peruspalvelut on turvattava ja kaikkea muuta on tarkasteltava kriittisesti.”

Vesa Kaloinen (kok.) ja Tarja Filatov (sd.) sanovat, että rahaston tuottoa voidaan käyttää, muttei pääomaa.

Juha Tuomi: Säännöt voisivat olla joustavammat

Hämeenlinnan kertynyt alijäämä oli viime vuodenvaihteessa 13,7 miljoonaa euroa. Koronakriisin takia sen on ennakoitu kasvavan tänä vuonna yli 20 miljoonaan, vaikka valtiolta onkin tulossa miljoonia ”koronatukea”.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä tämän vuoden talousarviossa sanotaan: ”Mikäli alijäämiä ei saada muilla keinoin katetuksi ajallaan, on ne viime kädessä katettava esimerkiksi nostamalla kunnallisveroprosenttia vuodelle 2021 ja/tai yhtiöittämällä Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä ja/tai ”muuttamalla Hämeenlinna-rahaston sääntöjä, jolloin rahastoa voidaan käyttää alijäämien kattamiseen”.

Kyselyyn vastanneista valtuutetuista vain Matti Mikkola (ps.) ja Juha Tuomi (kok.) hyväksyvät alijäämien kattamisen rahastosta.

”Säännöt voisivat olla joustavammat”, katsoo Tuomi. ”Lainattu raha on kuin ladattu ase, pitää ymmärtää mihin sillä sihtaa”, kuvailee Mikkola, viitaten finanssimarkkinoiden arvaamattomuuteen.

Lulu Ranne ei kannata säästömuutosta: ”Alijäämien kattaminen rahastosta hämärtäisi taas kerran kaupungin talouden todellista tilaa. Purku ei ole tarpeen myöskään kriisikuntakriteerien takia sillä rahasto huomioidaan nykyiselläänkin alijäämää laskettaessa.”

Muita keinoja kaivataan

Valtuustoryhmien johtajista Helena Lehkonen linjaa, että alijäämästä päästään kaupungin toimintaa kehittämällä ja järkeistämällä.

”Mikäli kriisikuntakriteerit uhkaavat alijäämien kattamattomuuden vuoksi tulevina vuosina toteutua kaikista yrityksistämme huolimatta, tulee asiaa (sääntömuutosta) silloin harkita”, hän kirjoittaa.

Anne Laatikainen luottaa siihen, että koronakriisin jälkeen talous nousee ja rahasto alkaa taas kartuttaa pääomaa.

Teppo Turjan mielestä ”minkä hyvänsä tuottavan omaisuuden realisointi käyttötalousmenojen kattamiseen on totuuden pakoilua. Kulurakenne on saneerattava.”

Veera Jussila sanoo, että ”kyseessä olisi vain laastari, joka ei auta kovin pitkälle”, ja kaipaa ensisijaisesti rakenteellisia muutoksia. Irma Taavelakaan ei pidä alijäämien paikkaamista rahastolla kestävänä tapana.

Rautio: En halua lukita keinoja pois

Kaupungin talousongelmien kiperyydestä kertoo osaltaan se, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) vastasi molempiin kysymyksiin ”en osaa sanoa” (eos).

”Kyse on kokonaisuudesta. En halua lukita vielä pois mitään keinoja suuntaan tai toiseen”, Rautio perustelee.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.) valitsi eos-vaihtoehdon vain investointikysymykseen. Rahaston sääntöjä hän ei halua muuttaa. Hän kuitenkin väläyttää muutosta:

”Nyt noudatamme voimassa olevaa päätöstä säännöistä. Tulevaisuudessa asia voidaan arvioida tarvittaessa uudelleen, talouden näkymät ovat hyvin kireät ja monia keinoja tilanteen korjaamiseen tullaan tarvitsemaan.” HäSa

Lue myös: Hämeenlinnan sijoitusrahaa on hiukan aseissa, tupakassa, öljyssä ja aikuisviihteessä (9.2.2020)

Tuotto painui miinukselle alkuvuonna

Hämeenlinna-rahasto muodostettiin 2000-luvun alussa Hämeenlinnan Energia oy:stä saadun myyntivoiton pääosasta.

Vuosien varrella rahastosta on nostettu 48,5 miljoonaa euroa kaupungin kassaan, maksuvalmiuden turvaamiseksi ja investointien rahoittamiseksi.

Vuonna 2018 rahastoa jouduttiin purkamaan noin 7,5 miljoonalla eurolla heikkokuntoisten rakennusten alaskirjausten ja purkukustannusten katteeksi.

Tänä vuonna rahastoa puretaan maksimissaan 224 000 euroa käytöstä poistuneiden rakennusten alaskirjauksiin.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä pääoma (markkina-arvo) oli yhteensä 99,6 miljoonaa euroa. Tuotto oli vuoden alusta miinuksella 9,8 prosenttia.

Keskimääräinen vuosituotto on ollut 4,7 prosenttia, eli keskimäärin korkeampi kuin kaupungin lainoistaan maksamat korot.

Päivän lehti

13.7.2020