Kanta-Häme

150-vuotias suomen kieli juhlii

Hallituskadulla Engelin suunnittelemassa talossa käy puheensorina.

Jos tasan 150 vuotta sitten tässä samassa rakennuksessa keisari Aleksanteri II ei olisi allekirjoittanut kieliasetusta, puheen sorina olisi mitä luultavimmin ruotsiksi. Kieliasetuksella määriteltiin ensimmäisen kerran suomen kielen asema maamme virallisena kielenä.

Ennen vuotta 1863 ruotsi oli hallinnon ja sivistyselämän kieli, vain rahvas puhui suomea.

Muutos ei ollut kovin nopea, sillä asetuksen jälkeen Suomella oli siirtymäaikaa 20 vuotta, jollaisesta nykyaikaiset hallinnot voivat vain uneksia. Suomen kielen historiassa tapahtuma oli kuitenkin käänteentekevä.

Nyt suomen kielen 150-vuotisjuhlia vietetään ympäri Hämettä.

Elää ja voi hyvin

Pekka Hallbergin mielestä suomen kieli voi hyvin. Hän tietää, mistä puhuu, sillä hän on entinen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja nykyinen kieliasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja

– Maailmassa on harvoja kieliä, joiden oikeudellinen asema on niin vankka kuin suomen kielen. Kielemme voi hyvin ja elää murteineen ja vivahteineen monipuolista elämää, Hallberg sanoo.

Pekka Hallberg kuvailee kieliasetusta suomen kielen vahvaksi nurkkapaaluksi.

– Kieli on paljon enemmän kuin kommunikaatioväline. Kieli antaa mahdollisuuden osallistua, edistää kulttuuria ja vahvistaa identiteettiä. Kielen kautta rakentuu yhteinen muisti, mahdollisuus arvioida menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä rakentaa tulevaisuutta, Hallberg maalailee.

Teknologia syö ilmaisua

Hallberg ei ole kovin huolestunut suomen kielen tilanteesta tällä hetkellä.

Hallbergin mukaan Suomessa on nykyään 148 vierastakieltä. Hän sanoo, että ne eivät ole uhka suomen kielelle, mutta tuovat tietenkin haasteita, sillä ymmärtäminen monimutkaistuu.

Hän on kuitenkin huolissaan, kuinka tekniikan ja talouden kieli on usein englanniksi. Hallberg kuitenkin myös ymmärtää, että kansainvälistymisen takia se on välttämätöntä.

– Ehkä todellinen uhka kauniille kielellemme on uusi teknologia, esimerkiksi lyhyet Twitter-ilmaukset. Ne vievät kieleltä ilmaisuvoimaa. (HäSa)

Päivän lehti

27.1.2020