Kanta-Häme

2010-luku on ollut siltaremonttien aikaa – Lukiokadun jälkeen on viimeisenä vuorossa Orsitien silta

Kaikki keskustan sillat on korjattu 2010-luvun aikana.
Lukiokadun silta vaurioitui pahasti vuonna 2011 Kaivoparkin rakentamisen yhteydessä. Liikenne sillalla kulki jonkin aikaa vain toisella kaistalla. Kuva: Markku Tanni
Lukiokadun silta vaurioitui pahasti vuonna 2011 Kaivoparkin rakentamisen yhteydessä. Liikenne sillalla kulki jonkin aikaa vain toisella kaistalla. Kuva: Markku Tanni

Lukiokadun huonokuntoisen sillan remontin korjaussuunnitelmia on alettu laatia Hämeenlinnassa. Silta pitäisi korjata ensi vuonna tai viimeistään vuonna 2021.

Sillalle tehtiin joulukuussa erikoistarkastus, jonka mukaan sillan kunnossa ei ole kriittisiä tekijöitä, jotka estäisivät tällä hetkellä sen käytön. Sillan peruskunto on vain välttävä.

Hämeenlinnan maankäytön suunnittelujohtajan Niklas Lähteenmäen mielestä silta ei kestä monta vuotta enää käytössä. Betonisilta on jo sillaksi iäkäs, sillä se rakennettiin 1960-luvulla yhtä aikaa moottoritien kanssa.

– Meidän tarkoituksenamme on korjata nimenomaan sillan betonirakenteet. Kun ne on korjattu, saa silta taas ainakin 50 vuotta lisää ikää, Lähteenmäki huomauttaa.

Sillan peruskorjaus on kallista ja hidasta. Lukiokadun sillan korjauksen hinnaksi on arvioitu noin miljoona euroa. Saman verran maksettiin jo pari vuotta sitten remontoidusta Hopeaseppien sillasta ja sen jälkeen remontoidusta Viipurintien sillasta.

2010-luku oli Hämeenlinnassa siltaremonttien vuosikymmen.

Silloista huono-onnisin on ollut aina Lukiokadun silta, jonka korjaukset ovat teettäneet jo paljon töitä vuosien varrella.

Silta vaurioitui pahasti Kaivokadun parkkitalotyömaan rakennustöiden takia vuonna 2011. Siltaan tuli repeämiä ja siltapenkere romahti useita kymmeniä senttejä.

Kun silta oli vihdoin saatu kuntoon, törmäsi siihen vuonna 2012 liian korkea kuorma, joka vaurioitti sillan kansirakenteita.

– Selvää on, ettei siltaa ole tarpeen purkaa, vaan peruskorjata. Se on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voida käyttää enää kovin monta vuotta, Lähteenmäki sanoo.

Kolme vuotta sitten Hämeenlinnan keskustan viidestä sillasta remontoitiin vanhin eli Viipurintien silta. Silta rakennettiin jo vuonna 1963 kapean rautasillan paikalle. Tätä ennen Vanajaveden oli ylittänyt ns. Pitkäsilta vuodelta 1909.

Vuotta myöhemmin oli vuorossa silloista nuorin eli vuonna 1985 käyttöön otettu Hopeaseppien silta.

Moottoritien ylittävistä ns. kuivista silloista jäi kunnostamatta ainoastaan Lukiokadun silta, sillä Paasikiventien ja Turuntien sillat rakennettiin kokonaan uudestaan moottoritien kattamisen yhteydessä.

Kun Lukiokadun silta on korjattu, ei Hämeenlinnassa ole enää korjaamatta kuin Orsitien silta Moreenissa.

– Sillat ovat työmaana vaativia, sillä suunnittelussa on otettava tarkkaan huomioon tien ja sillan käyttäjät, Niklas Lähteenmäki toteaa. HäSa

Päivän lehti

28.2.2020