Kanta-Häme

2,3 miljoonasta 258 euroon - Matalat korot jättivät asp-korkotuen minikäytölle

Asuntosäästöpalkkiolainoista eli asp-lainoista maksetut korkotuet ovat romahtaneet matalan korkotason vuoksi.

Vielä vuonna 2008 Valtiokonttori maksoi asp-lainoista korkotukea yli 2,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2010, kun korot romahtivat maailmantalouden heikkenemisen seurauksena, putosivat maksettavat korkotuetkin.

Tämän vuoden elokuuhun mennessä korkotukea on maksettu lainansaajille vain 258 euroa. Samassa ajassa asp-lainojen määrä ja pääoma ovat moninkertaistuneet.

Kun vuonna 2008 korkotuellisia asp-lainoja oli 336 miljoonan euron edestä, tämän vuoden kesäkuussa pääomaa oli yli 2,2 miljardia euroa.

Asp-lainansaajien keskimääräinen korkotaso on pysynyt viime vuodet alle korkotukeen oikeuttavan 3,8 prosentin.

 

Ensiasunnon ostajille suunnattu asp-lainajärjestelmä on pitänyt suosionsa, vaikka lainan hyödyt jäävät matalasuhdanteen aikana pääosin käyttämättä.

Kesällä voimaan astuneen lainakattosäädöksen vuoksi asp-lainan saanti edellyttää myös korkeampaa omarahoitusosuutta kuin normaali asuntolaina.

Lainakaton säätämisen yhteydessä ensiasunnon ostajalle säädettiin lainan käsirahan minimääräksi viisi prosenttia asunnon kauppasummasta. Asp-lainaan vaaditaan kymmentä prosenttia.

 

Herää kysymys, onko asp-lainasta mitään hyötyä, kun lainan korot eivät ole vuosiin olleet lähellä korkotukirajaa ja sitä varten pitää säästää enemmän kuin tavalliseen asuntolainaan.

Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen toteaa, että asp-järjestelmä luotiin kannustamaan nuoria asunnon ostoon. Hän pohtii, pitäisikö nykyistä järjestelmää uudistaa.

– Voi olla, että nyt pitäisi rakentaa toisenlaisia kannustimia, hän sanoo.

Toisaalta hän lisää, että vaikka korkokattohyöty jää asp-lainanhaltijalla vähäiseksi, niin taloudellinen ennustettavuus helpottuu.

– Taloudellista vakautta voi pitää päämääränä sinänsä, Heinonen lisää.

 

Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila puolustaa asp-järjestelmää, vaikka hän toteaakin, että järjestelmä on luotu ”normaaleja aikoja varten.”

– Korkotuki on vain yksi eduista, joita lainasta saa, hän sanoo.

Hän mainitsee asp-tilille maksettavan lisäkoron olevan hyöty, jota ei tavallisilta korkotileiltä saa. Pankista riippuen se voi olla 2–4 prosenttia, ja korko on vapaa lähdeverosta.

Toisaalta vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen Pankkilautakunta joutui viime vuoden heinäkuussa vaatimaan pankkeja maksamaan sovitut lisäkorot, kun asiakkaat olivat valittaneet pankkien jättäneen niitä maksamatta.

Mattila lisää, että Finanssivalvonta Fiva on pidättänyt oikeuden muuttaa ensiasunnonostajan lainakaton 85 prosenttiin, jos tarve vaatii. Tiistaina Fiva päätti pitää lainakatot kohdillaan toistaiseksi.

– Asp-lainassa katto on aina 90 prosenttia, toteaa Mattila.

Normaalien talousaikojen paluuta hän ei lähde ennustamaan.

 

Asuntosäästämistä parempi kannustin olisi Visa Heinosen mukaan se, että Suomessa turvattaisiin riittävä kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen.

– Hintatasot pyrkivät karkaamaan isoissa kaupungeissa käsistä, Heinonen sanoo.

Kun tarjolla on kohtuuhintaisia asuntoja, niin myös kotitalouksien velka-aste pysyy kohtuullisena eikä lähde karkaamaan kohtuuttomaksi.

Tällöin kotitalouksilla jäisi myös enemmän rahaa muuhun kuin lainanmaksuun, mikä vastaavasti lisäisi hiljalleen talouskasvua.

– Kuta enemmän menee rahaa asumiseen, sitä vähemmän jää rahaa muuhun, toteaa Heinonen. HäSa