Kanta-Häme Hämeenlinna

30 km/tunnissa nopeusrajoitus yleistyy koko ajan Suomen kaupunkien keskustoissa

Vain kolmasosa suomalaisista tuntee pyöräilyn väistämissäännöt. Pyöräliitto antaisikin pyöräilijälle aina etuajo-oikeuden pyörätien jatkeelle.
Hämeenlinnassa eniten keskustelua aiheuttaa Arvi kariston kadun ja Raatihuoneenkadun risteys. Niin autoilijat kuin pyöräilijätkin ovat epätietoisia kuka väistää ketäkin, sillä risteyksessä ei ole kolmiota. Kuva: Mikko Kiuru
Hämeenlinnassa eniten keskustelua aiheuttaa Arvi kariston kadun ja Raatihuoneenkadun risteys. Niin autoilijat kuin pyöräilijätkin ovat epätietoisia kuka väistää ketäkin, sillä risteyksessä ei ole kolmiota. Kuva: Mikko Kiuru

Eniten keskustelua pyöräilijöiden keskuudessa herättää Raatihuoneenkadun ja Arvi Kariston kadun risteys Hämeenlinnan keskustassa.

Hankalia paikkoja on toki muitakin, mutta kuka väistää ketä, kun pyöräilijä huristaa alas Raatihuoneenkadun mäkeä Arvi Kariston kadun risteykseen?

– Pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta suoraan tulevia autoilijoita. Autoilija väistää silloin, kun hän on kääntymässä pyörätien jatkeen yli. Kolmiotahan risteyksessä ei ole, Hämeenlinnan vs strategiapäällikkö Ismo Hannula opastaa.

Hannula tietää vanhan ruutukaavan ongelmapaikat. Keskustan halki kulkevasta kymmenestä kadusta ainoastaan Raatihuoneenkadulla on pyörätie. Muualla pyöräilijän kuuluu sotkea muun liikenteen seassa, eikä siihen ole totuttu. Kaiken lisäksi vain kolmasosa suomalaisista tuntee pyöräilyn väistämissäännöt.

 

Pyöräilyonnettomuuksissa kuolee edelleen joka 20-30 pyöräilijää ja 700 loukkaantuu. Luvut ovat pysyneet ennallaan kymmenen vuotta.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen muistuttaa, että vielä 90-luvun alussa pyöräonnettomuuksissa kuoli sata ihmistä.

– 1960-luvun alussa Suomessa pyöräiltiin vielä paljon pääasiassa ajoradalla. Sen jälkeen kaupunkeja alettiin suunnitella autoliikenteen ehdoilla. Vasta 2000-luvulla alettiin kiinnittää uudestaan huomiota pyöräliikenteeseen, Koistinen kertoo.

Pyöräilijöiden henkilövahingoista seitsemän kymmenestä tapahtuu risteyksissä – erityisesti kärkikolmiollisissa risteyksissä. Pyöräkolareista kahdessa kolmesta menehtynyt on mies. Yli puolet kuolleista pyöräilijöistä on yli 64-vuotiaita.

– Taajamanopeuksien alentaminen on vähentänyt onnettomuuksia. Vaikka 50 kilometriä tunnissa onkin taajamissa yleisnopeus, ei sitä ole enää kuin 18 prosentissa taajamien katuja. Yleisin nopeusrajoitus on 40 tai 30 kilometriä tunnissa, Koistinen sanoo.

Pyöräliitto ajaa voimakkaasti taajamanopeuksien alentamista 30 kilometriin tunnissa. Syöttiin ovat tarttuneet Helsingin lisäksi monet kaupungit. Pikkuhiljaa Suomessa lisääntyvät myös pyöräkadut, joista ensimmäinen avattiin pari vuotta sitten Joensuussa.

– Punaiset pyöräkadut ovat vain viisi metriä leveitä. Niillä liikutaan pyöräilijöiden ehdoilla, vaikka pyöräkadulla voidaan ajaa autoillakin, Koistinen kertoo.

Darius Kolka nousi perjantaina hellettä uhmaten pyörän selkään. Pyöräily on Hämeenlinnassa suosittu harrastus, mutta arkipyöräilyä voisi olla enemmänkin. Kuva: Mikko Kiuru

 

Ismo Hannulan mielestä pyöräilyn suosioon vaikuttaa ratkaisevasti pyöräilyverkon toimivuus ja siitä huolehtiminen.

– Pyöräily on harrastuksena lisääntynyt voimakkaasti, mutta arkipyöräilyn lisääminen on vielä työn takana, Ismo Hannula korostaa.

Ismo Hannula on tyytyväinen esimerkiksi sähköpyörien lisääntymiseen, sillä se on rohkaissut liikenteeseen uusia ja ennen kaikkea iäkkäitä pyöräilijöitä. Yleensä pyöräily vähenee iän karttuessa.

– Hämeenlinna on ihan hyvä pyöräilykaupunki, jos keskusta unohdetaan. Tänä kesänä käyttöön tulleet kaupunkipyörät ovat suosittuja, Hannula korostaa.

Raatihuoneenkatu on edelleen ainoa keskustan halki kulkeva pyörätie, mutta Sibeliuksenkadun pyörätietä ei ole vielä unohdettu suunnitelmista.

– Uskon, että pyöräilyllä on valoisa tulevaisuus, vaikka sitä oltiinkin tappamassa 50- ja 60-luvulla, Hannula naurahtaa. HäSa

 

Kuka väistää ketä?

Polkupyörä on ajoneuvo ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja.

Pyöräilijä on jalankulkija, jos hän taluttaa pyörän tien yli. Autoilijan kuuluu väistää aina suojatiellä olevaa jalankulkijaa.

Pyöräilijä saa ajaa kadun yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä autoilijoita.

Kääntyvä tai kolmion/stop-merkin takaa tuleva auto väistää pyöräilijöitä.

Jos auto kääntyy pyörätien jatkeen yli, on hänen väistettävä kevyen liikenteen väylää käyttäviä kävelijöitä ja pyöräilijöitä, jos he ovat ylittämässä tietä, jolle auto kääntyy.

Myös suoraan risteyksen läpi ajavan autoilijan täytyy väistää pyöräilijää, jos risteyksessä on autolle kärkikolmio- tai stop-merkki.

Ajoradalla pyöräillessä pyöräilijä noudattaa samoja väistämissääntöjä kuin muutkin ajoneuvot.

Vain alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä myös jalkakäytävän oikeassa reunassa.

Yhdistetty kevyen liikenteen väylä on tarkoitettu sekä pyöräilijöille että jalankulkijoille. Aja pyörällä oikeassa reunassa.