Kanta-Häme

50 vuotta sitten: Millaista on olla nuori Lammilla?

– Maamme maalaiskunnat ovat tilastojen mukaan kulttuurivihamielisiä, väitti Lammin teinien edustaja Tarmo Lemola perjantai-iltana Lammin yhteiskoulussa paneelikeskustelussa, jonka aikana eräät kunnalliset johtomiehet vastailivat nuorten kysymyksiin.

Väitettään Tarmo Lemola perusteli tilastollisilla numeroilla, jotka osoittavat, että maamme maalaiskunnista 97%:lla on urheilulautakunta, 66% on katsonut nuorisotyölautakunnankin tarpeelliseksi, mutta vain 4% maalaiskunnista omistaa kulttuurilautakunnan, jota hän pontevasti jälleen kerran vaati perustettavaksi. Hänen mielestään päättävissä elimissä olevien kunnanisien olisi opittava suhtautumaan kulttuuriin kuin jokapäiväiseen leipään.

Opettaja ja urheilu- ja nuorisotyölautakunnan puheenjohtaja Uljas Kiuru totesi itse aikoinaan ajaneensa samaa asiaa. Kiuru kertoi, että suunnitteilla on ollut nuorisoparlamentin perustaminen.

Paneelikeskustelussa todettiin, että määrärahojen jako on monimutkaista ja suurehkoja summia käytetään välillisesti nuorten hyväksi. Anniskeluravintolan sijainti paikkakunnalla todettiin mieluummin positiiviseksi kuin negatiiviseksi ilmiöksi, sillä salakauppiaat ovat hävinneet ja ravintola pitää huolen, ettei alaikäisiä pääse nautiskelemaan kiellettyjä nesteitä. Alkoholivoittovaroja kunta saa noin 16 000 mk vuodessa ja käyttää sen summan kaksinkertaisesti nuorisonsa hyväksi.

Hyviä naapuruussuhteita kehitetään ja lujitetaan
Pääministeri Paasion johtaman Suomen hallituksen valtuuskunnan vierailu Neuvostoliittoon myötävaikuttaa merkittävästi Suomen ja Neuvostoliiton välisten hyvien naapuruussuhteiden jatkuvaan kehittymiseen ja lujittumiseen, huomautetaan osapuolten yhteisessä tiedonannossa.

 

Hämeen Sanomat 20.11.1966