Kanta-Häme

50 vuotta sitten: Oppimunat ja rasvaletit

Nuorten sanomat: Oppimunat ja rasvaletit
Hämeenlinnalaisen nuorison keskuudessa vallitsee selvä kahtiajakoisuus. Aidan toisella puolella ovat työssä käyvät nuoret ja toisella puolella koululaiset. Molemmilla ryhmillä on omat kantapaikkansa, jossa vapaa-aikaa vietetään.

Kahvilat ja baarit ovat selvimpinä esimerkkeinä nuorison kahtiajakoisuuden olemassaolosta. Jos selvästi toiseen ryhmään kuuluva nuori eksyy juomaan vaikka kupin kahvia vieraassa ympäristössä, tunnelma ja puheensorina baarissa vaimenee ja hänet joskus suorastaan katsotaan ulos.

Kantapaikat samoin kuin itse kahtiajkoisuuskin ovat syntyneet itsestään ilman mitään tarkoitusta. Niiden syntymistä ovat olleet auttamassa elämän perustekijöiden erilaisuus; Työssä käyvällä on rahaa, opiskelijalla sitä sen sijaan on huomattavasti vähemmän. Työtä tekevä pääsee viettämään vapaa-aikansa iltapäivän viime tunneilla, koululainen tekee kotitehtäviään illalla.

Hämeenlinnassa kahtiajakoisuus on kärjistetympää ja tuntuvampaa kuin monella muulla paikkakunnalla. Solvaavat nimikkeet ”oppimuna” ja ”rasvaletti” sihahdetaan tarpeettoman herkästi monesta suusta.

Kumpikaan ryhmä ei ole kahtiajakoisuudesta mielissään. Kukaan ei ole syyllinen. Mitään ei voi tehdä. Näin vain on.

Hiirien marssi päättyi Chilessä
Hiirien salaperäinen vaellus Andien rinteillä on päättynyt. Tuliesteet, myrkyt, jyrsijöitä tappavat koirat ja urheat chileläiset talonpojat pysäyttivät viimein hiiret, jotka kaksi viikkoa jatkoivat itsepintaisesti marssiaan.

Hiirilaumat vaelsivat Andien rinteillä viljapelloille 40 km Santiagosta etelään, ja tuhosivat tuhansia hehtaareja viljaa. Syynä hiirien vaellukseen on mahdollisesti niiden syntyvyyden äkillinen ja selittämätön lisääntyminen.

 

Uutiset on julkaistu Hämeen Sanomissa marraskuussa 1966