Kanta-Häme

50 vuotta sitten: Pienet koulut vaakalaudalla - nyt Syrjäntaustan vuoro

Hämeenlinnan ympäristön koulumaailmassa puhaltelevat voimakkaat, radikaaliset tuulet. Kunta toisensa jälkeen on lähtenyt mukaan uudistuksen tielle, jonka yhteydessä pienet kyläkoulut ovat joutuneet ankaran hävitysvimman kohteiksi.

Vanha ja vauras pellavapitäjä Lammikin on ryhtynyt pienten koulujen lakkauttamisen linjalle. Syrjäntaustan kylän kansakoulun vaiheilla käytiin jo kuusi vuosikymmentä sitten kamppailua, silloin perustamisen puolesta. Nyt on edessä koulun lakkauttaminen ja jälleen ovat kylän miehet nousseet takajaloilleen, oman vakaumuksensa mukaisia oikeuksia puolustamaan.

Lammin Syrjäntaustan koulun oppilasmäärä on viime vuosina pienentynyt siinä määrässä, että kouluviranomaiset katsovat lakkauttamisen olevan väistämättömästi edessä.

Syrjäntaustan koulun johtaja Veikko Peippola näkee uhkaamassa olevan lakkauttamisen seuraukset, joista eräs ikävimmistä on lasten kuljettaminen toiseen kouluun. Koulu on vuosikymmeniä ollut kylän asukkaitten kokoontumispaikka ja harrastustoiminnan keskus. Koulun lakkauttamisen kanssa lakkaa myös kyläkohtainen vapaaehtoinen harrastustoiminta.

Outokummun malmi riittää aina vuoteen 2000 saakka
Vuonoksen kaivoksen rakennusohjelman ensimmäinen vaihe, maan alle meno, on hyväksytty ja maanpoistotyöt malmiesiintymän paikalla ovat alkaneet.

Outokummun ja Vuonoksen yhteisten malmivarojen turvin Outokummussa on kaivostoimintaa noin vuoteen 2000 asti, kertoi kaivoksen johtaja yli.ins. Erkki Hakapää julkisen sanan edustajille Outokummussa tiistaina.

Kaivos aloittaa tuotantonsa vuonna 1971. Uusi malmi sisältää kuparia, sinkkiä, kobolttia, rikkiä ja rautaa.

Uutiset on julkaistu keskiviikkona huhtikuun 19. pnä 1967

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic