Kanta-Häme

50 vuotta sitten: Sukupuoli

Nuoriso tuntuu leikittelevän vaatteilla. He pukeutuvat milloin tytöksi ja milloin pojaksi ja loppujen lopuksi ei lähimmäinen tiedä, onko hän tyttö vai poika. 

Vaatetusta voi lisäksi täydentää kampauksella tai ehostuksella ja katsoja on yhä enemmän pyörällä päästään. Lisäksi on ryhmä, joka vaihtaa vaatteita keskenään, siis tyttö pukeutuu pojan vaatteisiin ja poika tytön vaatteisiin, muulloinkin kuin teinien nahkajuhlassa.

Vaatteiden vaihto ei sinänsä tuota kovinkaan suuria vaikeuksia, sillä kukikkaat housut voivat yhtä hyvin olla tytön kuin pojankin ja nahkalätsät samoin.

Siinä on kai jotain jännittävää tuossa vaihtelemisessa. On luultavasti mukava seurata, miten joku yrittää epätoivoisesti selvittää henkilöiden sukupuolta. Asiaa ei saa selville siitä, kumpi polttaa kadulla, sillä molemmat polttavat nykyisin kadulla eikä huulipunan käyttö valaise asiaa, sillä molemmat voivat nykyisin käyttää ehosteita.

Asiaa tutkineet ovat päässeet niin pitkälle, että se on aina poika, joka kävelee kadun puolella jalkakäytävää. Nuoret miehet ovat kuulemma nykyisin niin sivistyneitä, että he suojelevat daamiaan mahdolliselta kadulta roiskuvalta kuralta.

Yksi keino on myös se, että tarkkailee intensiivisesti kohdetta ja tutkii, millainen kello kohteella on ranteessaan. Tuo keino ei ole kovin pätevä, sillä nuoret ovat voineet vaitaa kellojaankin.

Paras tapa on todennäköisesti se, että katsoo kumpi epämääräisen sukupuolen omaavasta menee naisten- ja kumpi miestebhuoneeseen.

Naisten- ja miestenhuoneita nuoret eivät sentään vielä ole vaihtaneet keskenään – onneksi. Luoja paratkoon!

 

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomien Nuorten Sanomat -liitteen pääkirjoituksena 15.10.1966