Kanta-Häme

70-vuotias Birger Jaarlin Kilta hyödyntää kontaktejaan Hämeenlinnan vetovoimatyössä

Komea ja monumentaalinen, kuvailee vuonna 1965 opintojen perässä Hämeenlinnasta muuttanut Arto Alaspää linnan ympäristöä nyt. Asukkaana hän näki historiallisen kohteen lähinnä rappiolla olevana rauniona. Kuva: Riku Hasari

Hämeenlinna
Radanvarsikaupunki ei saa tyhjentyä kahden kasvukeskuksen rajapinnassa, kiteyttää Birger Jaarlin Killan puheenjohtaja Arto Alaspää.
Hämeenlinnan vetovoiman kasvattaminen on 70-vuotiaan seuran tämän hetken tärkein teema, ja se käy ilmi myös lauantaina julkaistusta vetoomuksesta.
– Alueen vehreys, historiallinen syvyys, kulttuuri ja muut vetovoimatekijät on hyödynnettävä kasvua tuovana vahvuutena. Junat eivät saa vain kulkea Hämeenlinnan ohi, vaan niiden on myös pysähdyttävä, Alaspää sanoo.

Alkujaan Helsinkiin muuttaneiden hämeenlinnalaisten yhteydenpitofoorumiksi perustettu kilta juhlisti 70-vuotista taivaltaan Hämeen Linnan Kruununleipomossa lauantaina.
Kilta on elänyt Hämeenlinnan ja muun yhteiskunnan muutoksissa mukana, mutta sen rooli ei ole muuttunut, sanoo puheenjohtaja. Tehtävänä on edelleen seurata aikaa, katsoa historiaan ja tulevaisuuteen.
– Killan jäsenet tuntevat juurensa. Samalla seuraamme Hämeenlinnan tapahtumia ja hämeenlinnalaisten saavutuksia, viimeksi ilolla Reetta Kivelän ja Maija Itkosen kehittämän nyhtökauran menestystä.

Puheenjohtaja lupasi ennen lauantain tilaisuuden alkua, että senkin aikana pohditaan, miten Hämeenlinnan kasvuvoimaa voisi parantaa, työllisyyttä lisätä ja väestörakennetta nuorentaa.
– Tänäänkin jutellaan, miten kiltalaisten kontakteja voisi hyödyntää tässä työssä.
Juhlapuhujaksi saapui Sirpa Pietikäinen, joka niputti lauantaisessa kannanotossaan ilmaston, liikenteen sujuvuuden ja Hämeenlinnan edut ja nimesi kiireisimmäksi investointikohteeksi Tampere–Helsinki-ratayhteyden.

Alaspää on toiminut 30 kiltavuodestaan parikymmentä puheenjohtajana. Hän kuvailee itseään monessa mukana olevaksi seuraihmiseksi.
Tällä hetkellä Birger Jaarlin Kilta järjestää tapahtumia pari–kolme kertaa vuodessa. Dramaattisia muutoksia ei killan pitkän tähtäimen suunnitelma sisällä.
Vaikka harva toiminta näkyy ulospäin, salaseurasta tai poliittisesta yhteisöstä ei ole kyse. Jäseneksi voi hakea kuka tahansa.

150 jäsenestä suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla, mutta paluumuuttajiakin on. Alaspäästä tulee pian yksi heistä, sillä hän muuttaa ennen vuodenvaihdetta vanhaan kotitaloonsa.
– Itsekin yllätyimme, miten nopeasti kaikki tapahtui, Alaspää hymyilee.
Osoitteenmuutoksesta huolimatta kiltatyössä etuna ovat työn kautta hankitut laajat yhteiskunnalliset kontaktit. Eivätkä siteet pääkaupunkiin katkea.
– Helsingissä tulee oltua muun muassa musiikin vuoksi. HäSa