Kanta-Häme

750 000 hehtaaria taimikkoa odottaa hoitoa

Suomen nuoriin metsiin on kertynyt suuri hoitotarve. Taimikonhoitoa on Suomen metsäkeskuksen valtakunnallisen inventoinnin mukaan rästissä jo 750 000 hehtaaria. Lisäksi ensiharvennuksia odottaa 800 000 hehtaaria metsää.

Taimikonhoidossa raivataan pois huonolaatuiset ja vaurioituneet rungot ja tehdään kasvutilaa parhaille puille.

– Työtä on tehty vuosittain vain noin 150 000 hehtaaria, kun tavoite olisi 250 000 hehtaaria, sanoo johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Hoidon laiminlyönti näkyy ennen pitkää metsänomistajan kukkarossa. Kun varhaishoito viivästyy, osa kasvatettavista puista menehtyy ja ne korvautuvat taloudellisesti vähempiarvoisilla puulajeilla. Liian myöhään tehty taimikonhoito lisää kasvamaan jätettyjen puiden latvavaurioita sekä vähentää puiden paksuuskasvua.

– Taimikonhoidon viivästyminen voi pudottaa metsäomistajan saamat tulot jopa puoleen oikeaan aikaan tehtyyn työhön verrattuna, Remes sanoo.

Remeksen mukaan mahdollisesti hoitotöiden lykkääminen johtuu siitä, ettei kuitupuulle ole ollut suurta kysyntää viime vuosina. Tähän on tulossa muutos, sillä lähivuosina toimintansa aloittavat sellutehtaat lisäävät kuitupuun kysyntää merkittävästi.

Metsäfibre on avaamassa suurta sellutehdasta Äänekoskelle ja Finnpulp Kuopioon. Metsäfibren tehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2017 ja Finnpulpin tehtaan vuonna 2019. Remeksen mukaan uudet sellutehtaat tarvitsevat yhteensä noin 10 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta vuodessa.

Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitoesimiehen Altti Siikilän mukaan Kanta-Hämeessäkin taimikonhoitoa jää tekemättä, mutta missään katastrofaalisessa tilanteessa ei olla.

– Meillä on parikymmentä täysipäiväistä metsuria palkkalistoilla ja suurin osa heidän työajastaan kuluu taimikonhoitoon, Siikilä sanoo.

Valtio on perinteisesti maksanut metsänhoitoa varten kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvaa tukea eli Kemera-tukea. Tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö lakkautti sen toistaiseksi. Siikilä uskoo, että Kemera-tuen lakkautus vähentää taimikonhoitoa entisestään.

– Ei se Kemera-tuki kovin suuri ole ollut, mutta kyllä se on vaikuttanut olevan sellainen henkinen kannuste metsänhoidolle, Siikilä sanoo.

Remeksen mukaan myös tiedonpuute vaikuttaa metsänhoidon tilaan.

– Nykypäivänä on paljon metsänomistajia, jotka eivät tiedä, mitä omalla metsäpalstalla on ja missä kunnossa puusto on. On kaupungissa asuvia, työssä käyviä ja perheellisiä ihmisiä, jotka ovat saaneet esimerkiksi vanhemmiltaan perinnöksi metsää, mutta he eivät ole koskaan edes käyneet metsätilallaan paikan päällä, Remes kertoo.

Remes kertoo, että Suomen metsäkeskus aikoo kehittää metsänhoidon neuvontaa.

– Yleensä neuvontatilaisuuksissa ei käy se porukka, joka tietoa tarvitsisi, Remes kertoo.

Kun työ viivästyy, kustannukset kasvavat.

– Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna, Remes sanoo. HÄSA

Päivän lehti

5.6.2020