Kanta-Häme Hämeenlinna

OAJ haluaisi numeroarvioinnin jo neljännelle luokalle – Osa hämeenlinnalaisista rehtoreista kannattaa ehdotusta

Neljästä hämeenlinnalaisesta rehtorista kolme pitää OAJ:n ehdotusta aikaistaa numeroarviointi hyvänä.
Taas on kevätjuhlien aika. Parolan ala-asteella juhlittiin ulkona keväällä 2003. Arkistokuva: Terho Aalto
Taas on kevätjuhlien aika. Parolan ala-asteella juhlittiin ulkona keväällä 2003. Arkistokuva: Terho Aalto

Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) olisi valmis antamaan jo neljäsluokkalaisille numeroarvosanat.

Asia nousi esille sanomalehti Karjalaisessa (20.5.2019). OAJ:n ehdotus sai Hämeenlinnassa osittain varovaisen vastaanoton.

Hämeen Sanomat kysyi neljän hämeenlinnalaisen alakoulun rehtorin mielipidettä numeroarvosanojen antamiseen.

 

Pitäisikö koulussa antaa numeroita? "Tuntuu helpommalta ja elkeämmältä saada numero, koska siihen on niin tottunut jo. Kaikista eniten toivoisin, että liikunta arvosteltaisiin numerona. Saamme kuudennen luokan päättötodistukseen numerot, ja se on mielestäni hyvä asia." - Oona Heikkilä, Seminaarin koulun 6. luokkalainen
Pitäisikö koulussa antaa numeroita? “Tuntuu helpommalta ja selkeämmältä saada numero, koska siihen on niin tottunut jo. Kaikista eniten toivoisin, että liikunta arvosteltaisiin numerona. Saamme kuudennen luokan päättötodistukseen numerot, ja se on mielestäni hyvä asia.” – Oona Heikkilä, Seminaarin koulun 6. luokkalainen. KUVAT: Sara Aaltio

 

Pitäisikö koulussa antaa numeroita? "Toivoisin saavani numeroita, koska ne ovat selkeämpiä. Kielistä kuten englannista haluaisin kuitenkin saada kirjallisenkin arvioinnin. Odotan saavani nyt paremman todistuksen, joten todistus pelkillä numeroilla on todella hyvä asia." Jade Tamminen, Seminaarin koulun 6. luokkalainen
Pitäisikö koulussa antaa numeroita? “Toivoisin saavani numeroita, koska ne ovat selkeämpiä. Kielistä kuten englannista haluaisin kuitenkin saada kirjallisenkin arvioinnin. Odotan saavani nyt paremman todistuksen, joten todistus pelkillä numeroilla on todella hyvä asia.” – Jade Tamminen, Seminaarin koulun 6. luokkalainen. KUVAT: Sara Aaltio

 

Vuorentaan koulun vs. rehtori Kristiina Samppala ei kannata numeroiden antamista jo alakoulun alemmilla luokilla.

– Mitä myöhemmin, sitä parempi. On turhan suuri riski, että numero koetaan liian kylmänä tapana ilmaista osaamista, Samppala kertoo.

Seminaarin, Myllymäen ja Ruununmyllyn koulun rehtorit suhtautuvat armollisemmin numeroihin.

Rehtori Outi Kärki Myllymäen koulusta nimittääkin oppilaita numero-orientoituneiksi, ja pitää OAJ:n ehdotusta hyvänä asiana.

Kyseisten kolmen koulujen rehtorit ovat yksimielisiä siitä, että taidon taso on helpompi hahmottaa numeroiden kuin sanallisen arvioinnin kautta.

– Ilman numeroita arviointi voi mennä niin sanotusti “hötöksi”, eikä oppilas enää tiedä omaa tasoaan tai tavoittele mitään, rehtori Pasi Rangell Seminaarin koulusta lisää.

 

Pitäisikö koulussa antaa numeroita? "Haluaisin saada numeroita, koska kun on todella yrittänyt tehdä jotain, niin siitä on hyvä saada numero palkinnoksi. Haluaisin kaikista eniten englannista numeron, koska on kivaa saada hyviä arvosanoja. Olisi kiva saada pelkkä numerotodistus, kun koulu päättyy nyt keväällä." Nooa Salokangas, Seminaarin koulun 4. luokkalainen
Pitäisikö koulussa antaa numeroita? “Haluaisin saada numeroita, koska kun on todella yrittänyt tehdä jotain, niin siitä on hyvä saada numero palkinnoksi. Haluaisin kaikista eniten englannista numeron, koska on kivaa saada hyviä arvosanoja. Olisi kiva saada pelkkä numerotodistus, kun koulu päättyy nyt keväällä.” – Nooa Salokangas, Seminaarin koulun 4. luokkalainen. KUVAT: Sara Aaltio

 

Pitäisikö koulussa antaa numeroita? "Haluaisin saada numeroita, koska ne kuvaavat paremmin tulosta. Ehkä matematiikka ja ranska ovat sellaisia aineita, joista toivoisin eniten saavani numeron arvosanaksi. Me ei kai nyt saada numeroita todistukseen, mutta sellainen olisi paljon parempi." Bea Lehtimäki, Seminaarin koulun 4. luokkalainen
Pitäisikö koulussa antaa numeroita? “Haluaisin saada numeroita, koska ne kuvaavat paremmin tulosta. Ehkä matematiikka ja ranska ovat sellaisia aineita, joista toivoisin eniten saavani numeron arvosanaksi. Me ei kai nyt saada numeroita todistukseen, mutta sellainen olisi paljon parempi.” – Bea Lehtimäki, Seminaarin koulun 4. luokkalainen. KUVAT: Sara Aaltio

Uutta opetussuunnitelmaa ja oppilasarviointia pidetään myös mahdollisuutena edistää oppilaan kehittymistä.

Rehtorit kokevatkin, että arvioinnista on tullut myös monipuolisempaa, mutta he painottavat arvioinnin selkeyttä.

– Mitä selkeämmät pelisäännöt on arvioinnissa, sitä helpompaa oppilaan on seurata omaa oppimistaan, Vuorentaan koulun vs. rehtori Kristiina Samppala muistuttaa.

Samoilla linjoilla Samppalan kanssa ovat myös Seminaarin koulun rehtori Pasi Rangell, Myllymäen koulun rehtori Outi Kärki ja Ruununmyllyn koulun rehtori Kristiina Hannula.

– Arvioinnissa on oltava selkeys eikä asioita voida vain kertoa, vaan niitä pitää olla mahdollista verrata yleiseen tasoon, Rangell kertoo.

Opettajan oman arvion lisäksi oppilaita kannustetaan ja ohjataan itsearviointiin.

– Oppilaita ohjataan huomioimaan omaa oppimistaan, ja pohdimme yhä enemmän, miten itsearviointia voitaisiin tukea, rehtori Kristiina Hannula Ruununmyllyn koulusta kertoo.

 

Pitäisikö koulussa antaa numeroita? "Haluaisin saada mieluusti numeroita. Kun on enemmän asteita, niin näkee selkeämmin millä tasolla on. Minulla ei ole mitään erityistä ainetta, josta haluaisin saada numeron. On tosi hyvä, että todistukseen tulee numeroita." Elias Kerälä, Seminaarin koulun 5. luokkalainen
Pitäisikö koulussa antaa numeroita? “Haluaisin saada mieluusti numeroita. Kun on enemmän asteita, niin näkee selkeämmin millä tasolla on. Minulla ei ole mitään erityistä ainetta, josta haluaisin saada numeron. On tosi hyvä, että todistukseen tulee numeroita.” – Elias Kerälä, Seminaarin koulun 5. luokkalainen. KUVAT: Sara Aaltio

 

Pitäisikö koulussa antaa numeroita? "Kaikista eniten haluaisin numeroita. Numeroista näkee paljon paremmin, miten on edennyt ja millä tasolla on. Ei ole mitään erityistä ainetta mistä haluaisin saada numeron, vaan oikeastaan haluan sen kaikista. On hyvä asia, että annetaan numerotodistus." Tommi Seppänen, Seminaarin koulun 5. luokkalainen
Pitäisikö koulussa antaa numeroita? “Kaikista eniten haluaisin numeroita. Numeroista näkee paljon paremmin, miten on edennyt ja millä tasolla on. Ei ole mitään erityistä ainetta mistä haluaisin saada numeron, vaan oikeastaan haluan sen kaikista. On hyvä asia, että annetaan numerotodistus.” – Tommi Seppänen, Seminaarin koulun 5. luokkalainen. KUVAT: Sara Aaltio

 

Opetussuunnitelman uudistuessa esillä oli kaksi oppilasarviointiin liittyvää keskeistä teemaa, kertoo OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

– Ensinnäkin haluttiin lisätä palautekeskustelua oppilaan ja opettajan välillä. Toiseksi haluttiin parantaa arvioinnin yhdenvertaisuutta, kertoo Salo.

Opetushallituksen työryhmä on nyt linjaamassa uusiksi perusopetuksen arvioinnin kriteerejä uudelleen, sillä edelliset ovat herättäneet runsaasti keskustelua ja kritiikkiä sekä opettajien että huoltajien keskuudessa.

Suurimmaksi teemaksi Salo nostaa jälleen yhdenvertaisuuden.

– Yleisesti ottaen arviointikriteerien tulisi olla yksinkertaisempia. Tällä hetkellä yksittäisen oppiaineen arvosanan antamiseksi on määritelty jopa yli kymmenen erilaista kriteeriä, jotka ovat monitulkintaisia, Salo tarkentaa.

Linjauksen kohteena on myös numeroarvosana. Tällä hetkellä osaamistaso on määritelty vain numerolle kahdeksan ja työryhmä on nyt tekemässä kriteerejä arvosanoille 5,7 ja 9. HÄSA

Opetussuunnitelman uudistus

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1–6. luokilla 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa.

Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottivat opetussuunnitelmat käyttöön porrastetusti vuosien 2017–2019 aikana.

Opetussuunnitelman määräykset eivät kuitenkaan ole valtakunnallisia, vaan sen perusteiden pohjalta kaikki kunnat laativat omat opetussuunnitelmansa.

Miten Hämeenlinnassa toimitaan?

Kunnat päättävät käytännössä 1–7. luokkien kohdalla, onko arviointi sanallista vai annetaanko numeroarvosana. Viimeistään kuitenkin kahdeksannella luokalla tulee antaa numero.

Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelman mukaan todistusarviointi on 1–4. luokilla sanallista “rasti ruutuun” -arviointia ja viidennestä luokasta eteenpäin numeerista.