Kanta-Häme

900 rekkakuormallista vuodessa

Sekalainen yhdyskuntajäte eli kaikki se, minkä sinä ja minä heitämme pihan jäteastiaan, päätyy Loimi-Hämeen jätehuollon alueelta useampaan paikkaan. Yksi niistä paikoista ei vuoden alusta lähtien ole Kiimassuon kaatopaikka, koska yhdyskuntajätteen penkkaaminen Kiimassuolle loppuu kokonaan.

Niin sanotun väliajan eli vuoteen 2018 saakka yhdyskuntajäte kuljetetaan Loimi-Hämeen alueelta hyödynnettäväksi pääasiassa Riihimäelle ja Vantaalle.

Kun Lounaisen Suomen hankintarenkaan pitkän aikavälin hankintapäätös astuu kolmen vuoden kuluttua voimaan, päätyy todennäköisesti koko yhdyskuntajätekuorma Riihimäelle kilpailutuksen voittaneen Ekokemin jätelaitokselle. Jo tähän mennessä noin 10 000 tonnia vuodessa on kuskattu Riihimäelle.

Kaksi ja puoli rekkaa päivässä

Tätä energiaksi hyödynnettävää jätettä syntyy koko Loimi-Hämeen Jätehuollon alueen 14 kunnassa yhteensä vajaa 30 000 tonnia vuodessa. Rekkakuormallisiksi muutettuna se tarkoittaa karkeasti arvioiden noin 900 kuormallista, eli keskimäärin kahta ja puolta rekkaa päivässä.

Loimi-Hämeen Jätehuolto oy:n toimitusjohtajan Immo Sundholmin mukaan vuodesta 2018 lähtien vähintään Forssan seudun, mutta todennäköisesti koko Loimi-Hämeen alueen jätteet kuljetetaan Riihimäelle.

– Päätöksiä ohjaa logistiikka – pyrimme tietysti mahdollisimman lyhyisiin kuljetusmatkoihin. Forssan seutu, Urjalan ja Akaan kulmakunnat ovat lähimpänä Riihimäkeä.

Materiaaleja kierrätykseen

Jos Ekokemin suunnitelmat toteutuvat, on Riihimäen laitosalueelle tuolloin rakennettu Ekojalostamo, jossa kotitalouksien jätteestä erotetaan kierrätyskelpoiset materiaalit ennen energiahyötykäyttöä.

– Minun nähdäkseni Ekokem saa tästä hyötyä kahta kautta – metallit ja muovit saadaan talteen ja kattilaan jää vapaata kapasiteettia, jossa voidaan hyödyntää tehokkaampia polttoaineita. Ratkaisu on taloudellisesti järkevä, mutta nostaa samalla kierrätysastetta. Siitä olemme tietysti hyvillämme, Sundholm toteaa.

Jätteen poltosta syntyvää tuhkaa ja kuonaa pystytään taas hyödyntämään LHJ Groupiin kuuluvassa Suomen Erityisjäte oy:ssä.

– Meillä on käynnissä kolmevuotinen Tekes-rahoitteinen hanke, jossa tutkimme jätteen poltosta syntyvien mineraaliainesten hyödyntämistä maanrakennuksessa. Tällä hetkellä mineraaleja käytetään kaatopaikkojen peittämiseen, mutta niitä ei riitä peitettäväksi tulevaisuudessa, Sundholm huomauttaa. (HäSa)