Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinna selvitti viipalekoulujen käytön korjausten vaihtoehtona – Lyseolle ei istuisi, Lammille hyvinkin

Siirrettävien moduulikoulujen käyttökelpoisuutta valtuustoaloitteen vuoksi selvittänyt työryhmä pitää Hämeenlinnan lyseon korttelissa parhaana ratkaisuna paikallaan pysyvää uudisrakennusta ja lyseon arvorakennuksen säilymistä kouluna.
Tuomelan viipalekoulu HYK:n tyhjennetyn kivikoulun vieressä odottaa yhä uuden koulun rakentamista. Nykyaikaisessa moduulikoulussa voi olla useampi kuin yksi kerros. Arkistokuva: Juhani Salo

Hämeenlinnan kaupunki ei ole ottamassa suunnitelmallisesti ja systemaattisesti käyttöön siirreltävistä moduuleista rakennettavia kouluja, vaihtoehtona koulurakennusten korjauksille.

Kesäkuussa keskustalaiset valtuutetut Leena Suojala, Marjatta Rahkio, Jukka Sorvari tekivät valtuustoaloitteen, jossa he esittivät selvitettäväksi, voidaanko kaupungin rakennusinvestoinneissa siirtyä vähitellen ”pois vanhojen epätarkoituksenmukaisten rakennusten saneerausyrityksistä kohti siirreltävistä moduuleista rakennettavia rakennuskokonaisuuksia”.

Valmistunut neljän virkamiehen tekemä selvitys tarkastelee aloitetta suhteessa konkreettisiin koulu- ja päiväkotihankkeisiin. Se käy läpi vuosien 2020–2022 näköpiirissä olevat investoinnit.

Kaurialan tontti sopisi moduulikoululle, mutta suunnittelu etenee jo

Vain Kaurialan koulun uudisrakennuksesta selvitys toteaa suorasanaisesti, että ”tontille voidaan tarvittaessa suunnitella puurakenteista moduulikoulua”.

Haastattelussa vs. sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mika Mäkelä kuitenkin toteaa, että Kaurialan uuden yläkoulun hankkeessa edetään aiempien suunnitelmien mukaan.

Koulu on mitoitettu 450 oppilaalle, eikä siitä olla tinkimässä. Pohdittavaa tulee sen sijaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelmasta.

Ohjelmassa sanotaan muun muassa, että tulee selvittää mahdollisuus pienentää kaikkia uusia kiinteistöhankkeita vähintään kymmenen prosenttia.

– Tuo on keskeistä Kaurialan hankkeessa. Kaupunkirakenteen toimialan on yritettävä saada säästöjä kilpailuttamisen yhteydessä, Mäkelä sanoo.

Tavoitteena on, että Kaurialan uuden koulun rakentaminen alkaisi syyskesällä. Alustava kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa on osoitettu ensi vuodelle, kahdeksan vuodelle 2021 ja viisi vuodelle 2022.

Taantuvan lapsimäärän alueilla mahdollinen

Mäkelä näkee moduulikoulut mahdollisena ratkaisuna alueilla, joissa on tarvetta uusille tiloille samalla kun on odotettavissa, että alueen lapsimäärä on laskeva.

Aloitteesta tehdyssä selvityksessä ei mainita Lammin eikä Vuorentaan kouluja.

Mäkelän mukaan moduulikoulun mahdollisuutta käydään kuitenkin läpi, kun niin ikään tasapainottamisohjelmaan liittyen selvitetään mahdollisuutta yhdistää Lammin pitäjän kaksi koulukeskusta.

Vuorentaan koulu jouduttiin tänä syksynä tyhjentämään sisäilmaongelmien vuoksi. Uusi koulu – yhtenä vaihtoehtona tilaelementtien vuokraus – kirjattiin talousarvioon pikavauhtia.

Vuorentaan uusi koulu on tarkoitus saada luottamuselinten päätöksentekoon ensi kevään aikana. Käynnissä on jo tarveselvitys, jossa muun muassa tutkitaan vaihtoehtoja tilojen hankinnassa.

Vuorentaan suljetun kivikoulun viereen alkaa tänä vuonna nousta mahdollisesti viipaleista eli moduuleista rakennettava pitkäaikainen koulu. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Kyse olisi pitkäaikaisista koulutiloista

Valtuustoaloitteen allekirjoitti yhteensä 26 valtuutettua, muiden muassa valtuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.).

Allekirjoittajat korostivat, etteivät moduulit olisi mitään lyhytaikaisia parakkiratkaisuja tai väistötiloja. Ne olisi suunniteltu tarpeiden mukaisesti, ne olisivat muunneltavissa ja niiden elinkaari olisi riittävän pitkä.

Aloitteen taustalla oli kaupungin koulurakennusten sisäilmaongelmista käytävä kriittinen keskustelu, joka on jatkunut huolimatta rakennusten saneeraamisesta, käyttökieltoon asettamisista ja uusiin koulurakennuksiin investoimisista.

– Kaupunki on yrittänyt ratkaista ongelmia lähinnä ”tulipalon sammuttamisina”. Myös investoinnit uusiin koulurakennuksiin on tehty rakennusten terveellisyyttä korostaen. Silti koulurakennusten sisäilmaongelmiin ei tunnu löytyvän pysyvää ratkaisua, aloitteen tekijät kirjoittivat.

Kaupunginhallitus päätti elokuussa lähettää aloitteen kaupunkirakennelautakunnalle ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle valmisteltavaksi. Lautakunnat käsittelevät asiaa tämän viikon keskiviikkona.

Moduulikoulun maksimikoko on käytännössä alle kaksi tuhatta kerrosneliömetriä

Selvityksen tehnyt työryhmä muistuttaa, että ympäristö saattaa asettaa sellaisia vaatimuksia, joita elementtirakenteinen moduulikoulu ei täytä. Myös tontin koko, sijainti ja maaston muodot tulee huomioida.

Moduulikoulujenkin tekniikka ja muuntojoustavuus vanhenevat niin, etteivät tilat välttämättä vastaa tarvittavaa tarkoitusta tulevaisuudessa, selvitys toteaa. Myös siirrosta toiseen paikkaan tulee kuluja ja uuden paikan vaatimassa rakennusluvassa voi ilmetä ongelmia esimerkiksi energianormien vuoksi.

Käytännössä moduulirakennuksen suurin koko on 1 199 kerrosneliömetriä, koska lain mukaan väestönsuoja täytyy rakentaa sitä suuremmille rakennuksille.

Verkatehtaalle tai Ruununmyllylle ei, Tuomelassa ongelmana koko

Lyseon yläkoulua ajatellen ei moduulikoulu mahtuisi Verkatehtaan tontille. Ruununmyllyn koulun tontilla moduulikoulu vaatisi asemakaavan muutoksen.

Tuomelan koulun viereen selvitys pitää moduulikoulua mahdollisena. Vaadittava koko, 3 600 kerrosneliötä, on kuitenkin ongelma. Kolmikerroksinen rakennus ei olisi kustannustehokas.

Pisimpään työryhmä pohtii lyseon korttelia. Parhaana ratkaisuna se pitää paikallaan pysyvää uudisrakennusta ja lyseon arvorakennuksen säilymistä kouluna tai muuna julkisena rakennuksena.

Työryhmän mukaan on ”arveluttavaa, jos vanhan koulun tarjoamaa inspiroivaa, historian tuomaa jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta luovaa kouluympäristöä moititaan epätarkoituksenmukaiseksi”, koska se ei taivu nykymuodin mukaisiin opetustilamalleihin.

Työryhmään kuuluivat hankesuunnittelupäällikkö Antti Kaukiainen, asemakaava-arkkitehti Jari Mettälä, rakennusvalvontapäällikkö Juha Henttonen ja vs. sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mika Mäkelä.

Lue myös: Hämeenlinnassa on ollut jo vuosia väistössä 1 500 lasta (18.8.2019)

Lue myös: Hämeenlinnan koulusopassa on vielä sumeita sattumia – Selvitimme mitä kouluja rakennetaan ensin (2.11.2019)

Lue myös: Kaurialan opettajat ovat huolissaan: Rakennetaanko uusi koulu liian pieneksi? (23.5.2019)

Suomeksi: moduuli = itsenäinen osa, jollaisista voidaan koota erilaisia kokonaisuuksia

Päivän lehti

29.1.2020