Kanta-Häme

Aalto-yliopiston opiskelija avasi Tero Pitkämäen ylistämän 3 130 euron ihmelaitteen

Tero Pitkämäki on vaikeuksissa. Suomen yleisurheilun pitkäaikainen kärkinimi romahtaa Kuortaneen eliittikisoissa: keihäs ei ylitä 80 metrin viivaa. Pitkämäeltä ei ole nähty kertaakaan niin huonoa kisasuoritusta sitten vuoden 2004.

Eletään juhannusta 2011.

Huonolle tuloskunnolle löytyy pian selitys.

Pitkämäellä todetaan mykoplasma ja pakarasta löytyy ikävä yllätys: istuinkyhmy-nimisessä luussa on rasitusmurtuma, joka kipuilee ja haittaa istumistakin.

– Sain leikkaustuomion, Pitkämäki kertaa yli neljä vuotta vanhaa vastoinkäymistä.

Hetkessä Pitkämäellä on koko Suomen kuuluisin pakara.

Hoitotarjouksia satelee joka suunnasta.

28-vuotias keihäänheittäjä kiinnostuu Saksassa kehitetystä Bemer-verisuoniterapiasta.

Laitteen muodostaman signaalin kerrotaan olevan ”älykäs” ja tukevan elimistön immuunijärjestelmää, aktivoivan omia parantavia voimia sekä vaikuttavan myönteisesti hyvinvointiin, terveyteen ja uneen.

– Olisinko pari viikkoa käyttänyt ja kivut alkoivat huomattavasti vähenemään. Leikkausta ei tarvittu. Siitä lähtien olen sitä käyttänyt. Näkisin, että laitteella oli 70–80-prosenttinen merkitys siihen, että vamma parani.

Pitkämäki kertoo, että laite on auttanut häntä nukkumaan paremmin, palautumaan paremmin – myös leikkauksista – ja sen vuoksi pysymään nuorempien kyydissä kovassa keihäsmaailmassa.

Pitkämäen tarina kuulostaa upealta.

Mutta se ei ole tieteellisesti katsoen totta.

Näin sanoo Aalto-yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä.

– Pitkämäen toipumisella ei ole mitään tekemistä tämän laitteen kanssa.

Tero Pitkämäellä on sponsorisopimus Bemerin kanssa, ja hän on kiistatta laitteen tunnetuin mainoskasvo Suomessa. Pitkämäki on puhunut laitteen puolesta yleisötilaisuudessa ja esiintynyt Bemerin sosiaalisen median kampanjoissa.

Pitkämäen manageri Tero Heiska kauppaa laitteita.

Suomessa on noin parisataa Bemerin jälleenmyyjää.

Bemeriä myydään verkostomarkkinointiperiaatteella: yrittäjät myyvät ja vuokraavat Bemer-tuotteita.

Jokaisen uuden jälleenmyyjän pitää ostaa yli 3 000 euron laite itselleen.

Lisäksi uuden jälleenmyyjän on ostettava 1 500 euron arvoinen koulutuspaketti, jossa koulutetaan laitteen käytössä ja sen myymisessä tai edelleen vuokraamisessa.
Verkostomarkkinoinnille on tyypillistä, että uuden myyjän pitää ostaa myytävä tuote.

Värvätty jälleenmyyjä on samalla uusi asiakas.

Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas Itä-Suomen yliopistosta on tutustunut Bemerin verkostomarkkinointiin.

– Yksityiskohtaista tietoa laitteista ja niiden toimintamekanismeista ei ole helposti saatavilla.

Myllykangas muistuttaa, että Bemer-hoidon toteutusta ei yrityksen kotisivuilla kuvata, sillä laitteiden käyttö ja hoidon yksityiskohdat opetetaan koulutetun myyjän toimesta.

– Menetelmää ei käytetä julkisessa terveydenhuollossa.

Laitteita maahantuo Bemer Nordic. Yrityksen johtajan Nils Kämpen mukaan laitteen ostopakko uusille jälleenmyyjille johtuu vain siitä, ettei myyjä pysty muuten perehtymään riittävästi laitteeseen.

– Miten muuten liikekumppani voisi esitellä tuotetta ja saada omia kokemuksia, Kämpe kysyy.

Yksi myyjistä, Heiska, sanoo tutustuneensa Bemeriin, kun sitä kokeiltiin Pitkämäen vammaan.

– Kun Teron vamma alkoi parantua yllättäen niin nopeasti, kokeilin sitä myös omaan lonkkavaivaani. Lonkkani on ollut täysin hajalla, mutta nyt pärjään hyvin ilman lääkkeitä.

Sekä Heiska että Pitkämäki sanovat käyttävänsä laitetta aamuin ja illoin.

Ala-Nissilä, Itä-Suomen yliopiston lääketieteen dosentti Veijo Saano ja Myllykangas ovat huolestuneita Bemerin kasvavasta suosiosta Suomessa. Vielä enemmän heitä huolettaa se, että myös yksityissairaalat ovat ottaneet laitteita hoitokäyttöön.

Nils Kämpen mukaan laitteella on maassa jo yli 10 000 käyttäjää. Vuosien 2013–2014 välillä käyttäjämäärä nousi Bemerin mukaan 20 prosentilla. Maailmanlaajuisesti käyttäjiä kerrotaan olevan noin miljoona, eniten Saksassa.

Liechensteinissa sijaitsevan Bemer Internationalin laitteita maahantuo Lifenet Oy (Bemer Nordic), jonka toimitusjohtaja on Merja Kämpe ja hallituksen puheenjohtaja Nils Kämpe. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2014 noin neljä miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi aiemmasta tilikaudesta yli 400 000 eurolla.

Yrityksen henkilöstökulut olivat yli 330 000 euroa. Liikevoittoa yritys teki tilikaudella noin 27 000 euroa.

Ala-Nissilä on turhautunut ja ihmettelee ihmisten hyväuskoisuutta. Nyt hän puhuu suoraan:

– Laitteen väitetyt hyödyt ovat täyttä huijausta, koska niistä ei ole oikeaa tieteellistä näyttöä.

Ala-Nissilä miettii, voiko olla mahdollista, ettei sähköinsinööriksi lukenut Tero Pitkämäki ymmärrä fysiikan perusasioita.

– Tämä laite on yksinkertainen oskillaattori, sähkökomponentti, jonka pulssin teho on niin pieni, ettei se voi vaikuttaa mitenkään ihmiseen.

Professori pohtii pitkään, miten asian voisi selittää mahdollisimman kansantajuisesti. Niin yksinkertaistaen, että mahdollisimman moni ymmärtäisi, ettei laite ja sen tuottama signaali voi laajentaa hiusverisuonia, kuten Bemer väittää.

– Ihmisen solukalvon ympärillä oleva sähkökenttä on noin kahdeksan miljoonaa kertaa suurempi kuin Bemerin tuottama kenttä. Signaalilla on sama vaikutus ihmiseen kuin rekan tuulilasiin törmäävän hyttysen vaikutus ajonopeuteen.

Ala-Nissilä sanoo, että laitteen tuottaman magneettikentän voimakkuus on sama kuin maan luonnollisen kentän – tai sähköjohdossa kulkevan virran aiheuttaman kentän voimakkuus.

– Sähköjohtojen lähellä oleskelun ei ole raportoitu aiheuttavan myönteisiä terveysvaikutuksia.

Laitteen on kehittänyt ja sen tutkimuksesta pääosin vastannut saksalainen tohtori Rainer Klopp. Hänen tekemiensä tutkimusten mukaan laite lähettää erittäin heikkoa, ”biorytmisesti älykästä” signaalia, joka parantaa mikroverenkiertoa jopa yli 30 prosenttia.

Bemer tarjoaa keskeiseksi tutkimusnäytöksi vuonna 2013 julkaistun Journal of Complementary and Integrative Medicinen (suomeksi: täydentävän ja yhdistävän lääketieteen julkaisu) erikoisnumeroa. Julkaisu käsittelee Kloppin omia tutkimuksia. Yhden päätelmän mukaan potilaiden mikroverenkierto parani pitkään jatkuneessa käytössä.

Lehdestä löytyy myös kaksi Bemerin koko sivun mainosta.

Ala-Nissilä katsoo julkaisua ja toteaa, ettei kyse ole oikeasta tieteellisestä lehdestä – korkealaatuisesta, tiedeyhteisön asiantuntijoiden vertaisarvioidusta lääketieteen julkaisusta.

– Tämä on roskalehden erikoisnumero, joka sisältää pelkästään Bemer-artikkeleita. Pidän sitä itse yksinkertaisesti mainoksena, joka yritetään saada näyttämään tieteelliseltä.

Myös lääketieteen dosentti Saano tutustuu julkaisuun.

Hän kiinnittää huomiota siihen, että suurin osa tutkimuksista on samalta tutkijaryhmältä, joka toistaa tutkimuksiaan tuomatta niihin mitään uutta.

Saanoa hämää se, että tutkimuksissa vaikutukset eri mittauskohteisiin, kuten verisuonen halkaisijaan tai laskimoveren happisaturaatioon, ovat aina keskenään suunnilleen samansuuruisia, mutta tutkimuksesta toiseen taas huomattavan erisuuruisia.

– Mieleen tulee jokin järjestelmällinen mittaustekninen virhe, joka selitti muun muassa elektroakupunktuurin havainnot: Kun terapeutti laitetta käyttäessään painoi voimakkaammin elektrodia iholla olevaan mittauspisteeseen, laite antoi eri lukeman kuin silloin, kun terapeutti painoi kevyemmin. Näistä eroista tehtiin päätelmiä potilaan terveydestä.

Saanon mukaan Bemerin toimittama uusi tutkimusmateriaali ei osoita, että signaalilla olisi mitään hoitovaikutuksia mihinkään sairauksiin, kipuihin tai esimerkiksi stressiin.

– Hoidon tehoa vakuuttavasti osoittavia tutkimuksia ei ole toimitetussa aineistossa. Laitteen terveyshyötyjen osoittaminen täytyisi perustella yliluonnollisella selityksellä.

Asiantuntijoiden kritisoimasta tutkimusnäytöstä huolimatta Bemer sai ison julkisuusvoiton vuonna 2012, kun Suomen olympiakomitea sopi yhtiön kanssa yhteistyöstä. Bemer toimitti laitteita urheilijoiden käyttöön Lontoon olympialaisiin.

Saano, Myllykangas ja Ala-Nissilä lähettivät olympiakomitealle selvityksen, jonka mukaan laiteella ei voi olla mitään myönteisiä terveysvaikutuksia.
Kisojen jälkeen olympiakomitea ei jatkanut yhteistyötä.

Kämpen mukaan tiedemiehet eivät kääntäneet olympiakomitean päitä.

Hän kertoo saaneensa selityksen, jonka mukaan olympiaurheilijoiden oli vaikea käyttää entuudestaan tuntemattomia laitteita uudessa ympäristössä.

Suomen olympiajoukkueen silloinen vastaava fysioterapeutti Seppo Pehkonen vastasi laitteiden hankinnasta. Hän ei enää halua kommentoida aihetta.

Kämpe vinkkaa, että useissa olympialaisissa Suomen olympiajoukkueen lääkärinä työskennellyt Harri Hakkarainen voisi tietää Bemer-yhteistyöstä.

– En ole ollut niitä hankkimassa enkä tiedä, miksei kyseisen laitteen käyttöä jatkettu, sanoo Hakkarainen.

Suomen jääkiekkomaajoukkueenkin lääkärinä työskennellyt Hakkarainen kertoo selvittäneensä Bemerin tekemiä tieteellisiä tutkimuksia. Hän pitää niitä riittämättöminä.

– En olisi itse lähtenyt niitä laitteita siinä vaiheessa ottamaan urheilijoiden käyttöön. Tällä hetkellä meillä ei ole laitteen hyödystä riittävän laadukasta näyttöä kumpaankaan suuntaan.

Hakkarainen pohtii asiaa myös toisinpäin: entä, jos Bemer-laite tehoaakin ja ohjaa ihmisen mikroverenkiertoa ilman, että elimistö saa itse päättää, mihin verta ohjataan.

– Mistä mikroverenkiertoon siirtyvä veri olisi sitten pois? Lähtisikö se munuaisista vai aivoista vai jostain muualta? Jos koko ihmisen kapillaariverenkierto olisi yhtä aikaa auki, aivoihin ei riittäisi verta lainkaan.

Hakkarainen sanoo, että ihmisen hienostunut elimistö on itse tottunut ohjaamaan verta sinne, missä sitä tarvitaan.

Ala-Nissilä sanoo, että uskomuslääketieteen ympärille on syntynyt ikävä ilmiö: tieteelliseltä näyttävät, huuhaa-laitteita markkinoivat julkaisut.

New York Times julkaisi vuonna 2013 artikkelin, jossa kerrottiin, että pseudotieteellisten julkaisujen ja maksettujen konferenssien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Tunnettujen tiedelehtien kanssa lähes samannimiset julkaisut myyvät tilaa lehdistä maksua vastaan – vailla korkeatasoista vertaisarviointia.

Tunnettuja tieteilijöitä on onnistuttu harhauttamaan tutulta tiedelehdeltä kuulostavan julkaisun nimissä. Tämän jälkeen tutkijoiden on ollut vaikea saada nimiään pois julkaisujen sivuilta.
New York Timesissa kerrotaan, että pseudotieteellisiä julkaisuja on jo tuhansia.

Lehden haastattelema Stanfordin yliopiston dekaani ja lääketieteen professori Steven Goodman sanoo, että tavallisilla ihmisillä tulee olemaan vaikeuksia erottaa oikeat tutkimustiedot roskatieteen seasta, kun nettihauilla löytyvä harhaanjohtava tai heikkotasoinen tieto on puettu niin uskottavaan muotoon.

Bemerin tutkimukset ja heidän käyttämänsä julkaisut ovat tästä Ala-Nissilän mukaan hyviä esimerkkejä tällaisesta harhaanjohtamisesta.

Mitä Bemerin ihmelaitteen sisuksissa sitten on?

Siihen Aalto-yliopistolla halutaan saada vastauksia.

Lääketieteellisen tekniikan laitoksella on valmistumassa erikoistyö, jossa tutkitaan Bemer-laitetta.

Yliopisto sai laitteen pettyneeltä asiakkaalta, joka toivoi siitä tieteellistä tutkimusta.

Lännen Media pääsi seuraamaan laitteen avaamista Aalto-yliopiston fysiikan laitoksen tiloihin Espoon Otaniemeen.

Laite on 3 130 euroa maksava Bemer Classic -malli. Siihen kuuluu näyttölaitteen lisäksi tavalliselta petauspatjalta näyttävä harmaa matto.

Ohuen maton sisälle on kääritty kuusi metallilankakelaa, jotka näkyvät matosta ympyränmuotoisina kohoumina.

Lääketieteellisen tekniikan opiskelija Eetu Pursiainen avaa laitteen ohjausyksikköä ja professori Ala-Nissilä kurkistaa sisälle.

– Peruskomponentteja. Ei siis mitään ihmeellistä. Jatketaan.

Seuraavaksi Pursiainen mittaa matosta sähkömagneettisella kelalla siihen ohjautuvan sähkökentän.

– Tulokset vastaavat suunnilleen Bemerin ilmoittamia arvoja, Pursiainen jatkaa.

Sähkömagneettinen kenttä on voimakkuudeltaan noin yksi voltti metriä kohden, eli noin kahdeksan miljoonaa kertaa pienempi kuin ihmisen luontainen solukalvon jännite. Pursiaisen ja Ala-Nissilän mukaan ihminen ei voi huomata niin mitätöntä sähkökenttää muuten kuin mittalaitteilla.

Lisäksi jännite muodostuu vain maton reunoilla olevien kelojen ympärille. Sähkökenttä on niin heikko, ettei Pursiainen saa mitattua lainkaan lukemaa Bemer-maton keskiosasta.

– Mielenkiintoinen tulos mittauksistamme on se, että Bemer on vaivautunut laittamaan mattoon vain kuusi kelaa, joiden keskellä signaalia on, ja nekin ovat maton reunoilla. Suurin osa patjasta on tyhjää. Keskellä patjaa ei ole edes sitä pientä sähkömagneettista kenttää, Ala-Nissilä sanoo.

Pursiainen näyttää esimerkin Bemerin sähkökentän voimakkuudesta.

Hän napsauttaa luokkahuoneen loisteputkilamput päälle. Mittalaite rävähtää. Lamppujen syttyminen tuottaa noin kymmenen kertaa suuremman sähkökentän kuin Bemer. Kaiken lisäksi mittalaite on puolentoista metrin päässä lampuista, kun Bemer-mittauksessa laite on kiinni matossa.

Ala-Nissilä sanoo, että laitteen tekniikka on niin yksinkertainen, että vastaavanlaisen laitteen pystyisi rakentamaan teekkarin taidolla.

– Samanlaisen ”älykkään” signaalin saa aikaan muutaman kymmenen euron komponenteilla kymmenessä minuutissa. Eniten tuossa laitteessa maksavat kuoret.

Nils Kämpe käy kuumana. Hän ei sulata Aalto-yliopiston professorin kritiikkiä.

– On eri asia avata laite ja kopioida jotain, mitä muut ovat keksineet, suunnitelleet ja toteuttaneet.

– Aalto-yliopiston oppilas on siis mitannut vain sähkömagneettisia parametrejä. Ei siis signaalin vaikutuksia ihmiskehoon. Minullakin on ammattitason tesla-mittari, jolla tarkistan magneettikentän olemassaolon laitteiden korjaustapauksissa. Niillä mittareilla ei mitata mitään ihmiskehon toimintoja.

Sekä Kämpe, Bemerin toimitusjohtaja, Liechensteinissa asuva Nik Gleim että laitteen tutkija, saksalainen tohtori Rainer Klopp ovat sitä mieltä, ettei Ala-Nissilä – tai muutkaan kriitikot – ymmärrä signaalin vaikutusta ihmiskehoon.

Gleimin Lännen Medialle lähettämässä selvityksessä siteerataan muun muassa Kloppin lausuntoja, joiden mukaan Bemerin kehittämä monimutkainen signaali nostaa mikroverisuonten seinämien rytmisten supistusten taajuutta prekapillaarisissa verisuonissa.

Kämpe lyö faktojaan tiskiin: Laitteella on ollut noin 100 tutkijaa eri yliopistoista ja klinikoista. Laitteen signaali on saanut viisi patenttia. Bemer-laitteet ovat saaneet EU:n lääketieteelliset laitteet -sertifioinnin, eli CE-merkinnän (vaatimustenmukaisuusarviointi) Saksassa toimivalta Medical Device Certification MDC -yritykseltä. Suomessa vastaavia sertifikaatteja myöntää VTT Expert Services.

CE-merkintä on valmistajan lupaus laadusta. Lisäksi Bemerin on pitänyt toimittaa Stuttgartissa sijaitsevalle MDC:lle näyttöä laitteen tehosta.

Bemer ilmoittaa toimittaneensa MDC:lle samoja tutkimuksia, joita Ala-Nissilä ja Saano pitävät riittämättöminä.

Lisäksi Bemer kertoo, että sillä on yhteistyösopimus Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan kanssa.

Nasa ei ole kommentoinut asiaa julkisesti, mutta avaruushallinnosta vahvistetaan yhteistyösopimus.

Kriitikot ovat erityisen huolissaan siitä, että jotkut terveydenhuollon ammattilaiset ovat tarjonneet potilailleen Bemeriä hoitona. Kämpe puhuu useista lääkäreistä. Hän sanoo, että Bemer on viimeisen vuoden aikana aloittanut tehokkaan lääkäreiden informoimisen.

– Esimerkiksi huhtikuussa pidimme seminaarin, johon osallistui paljon lääkäreitä. Mikroverenkierron merkitys sairauksien kehittymisessä sekä niistä toipumisessa on vielä suhteellisen uutta tietoa lääketieteessä.

Kämpeltä pyydettiin muutamia yhteystietoja lääkäreille, jotka käyttävät Bemeriä potilaisiin.

Kaikki lääkärit kieltäytyivät haastattelusta.

– Tätä samaa vastakkainasettelua on käsitelty jo kolme vuotta ja aina hyvin negatiiviseen sävyyn niiden osalta, jotka ovat Bemer-terapiaa käyttäneet. He eivät tällä kertaa halua osallistua väittelyyn, Kämpe viestittää.

Bemer-hoitoa on tarjottu myös sairaalaympäristössä. Suomen ja Pohjoismaiden Bemer-laitteiden maahantuonnista vastaavan Bemer Nordicin aluejohtaja Nils Kämpe vinkkaa, että yksi verisuoniterapiaa tarjonneista paikoista on Ortonin yksityissairaala.

Ortonin ylilääkäri Heikki Hurri sanoo, että Bemer on ollut heillä koekäytössä. Hän ei ole vakuuttunut sen tehosta tai Bemerin toimittamasta tutkimusaineistosta.

– Silloin, kun etsitään vaikeisiin potilaisiin hoitoja, ei ole mitenkään tavatonta, että joudutaan käyttämään lääkkeitä tai hoitomenetelmiä, joista ei ole viimeisen päälle näyttöä.

Hurri suhtautuu epäillen Bemerin vaihtoehtolääketieteen lehdissä julkaistuihin tutkimuksiin.

– Eivät nämä tutkimukset missään nimessä lisää laitteen vakuuttavuutta. Olemme sitä kokeilleet muutamien potilaiden kanssa, mutta ei se meitä ole vakuuttanut.

– Hyvä puoli laitteessa on se, että pidän sitä harmittomana, täysin vaarattomana.

Mutta onko oikein tarjota sairaille potilaille hoitoa, joka ei vakuuta teitä?

– Me teimme muutamalla potilaalla sarjan, mutta kuten sanoin, se ei vakuuttanut meitä. Tiedän joitain potilaita, jotka ovat Bemer-uskovaisia. Emme me kiellä heitä käyttämästä sitä.

Eli tarjoatteko te Bemer-hoitoja Ortonilla?

– Me emme myy Bemerin palveluita.

Ympyrätalon apteekissa on sen sijaan tyytyväisiä asiakkaita, sanoo apteekkari Tiina Vaitomaa. Vaitomaa on ottanut Bemer-hoidon valikoimiinsa vuoden alkupuolella.

– Bemer-hoitojen tarjonta on ollut meillä hyvin pienimuotoista. Meillä on ollut tähän mennessä noin kymmenisen asiakasta, jotka ovat antaneet hoidosta pääasiassa positiivista palautetta.

Apteekki kertoi kysyneensä useilta potilailta kommentteja Bemer-laitteen vaikutuksista. Yksi potilas kertoi polven vetreytyneen hoidon jälkeen. Toinen kivun ja kolotuksen vähentyneen. Kolmas sanoi nukkuneensa viimeksi yhtä hyvin lapsena.

Apteekki tarjosi mahdollisuutta koittaa Bemer-laitetta.

16 minuutin makoilu matolla ei aiheuttanut erityisiä tuntemuksia. Kämpen mukaan hoitoa pitäisi jatkaa useita viikkoja, jotta hoito alkaisi kunnolla tehota.

Bemerin toimitusjohtaja Gleim ja Kämpe kritisoivat voimakkaasti Ala-Nissilän ja Saanon käyttämistä artikkelin asiantuntijoina. Heidän mielestään Bemerin tutkimustyö pitäisi asettaa sellaisen tahon arvioitavaksi, jolla ei olisi jo valmista ennakkoasennetta mikroverisuoniterapiaa kohtaan.

– Miten sellainen professori, joka on täysin negatiivinen meitä kohtaan, voi arvioida tutkimuksiamme ennakkoluulottomasti, Gleim kysyy sähköpostilla.

Gleimin mielestä Bemeriä rajusti kritisoineet professorit pelkäävät maineensa menettämistä, minkä vuoksi he eivät voi missään tapauksessa myöntää Bemerin signaalin toimivuutta.

Kämpen mukaan Bemerin esittämät väitteet on selitetty tieteellisesti myös biofysikaaliselta pohjalta, eli miten signaali vaikuttaa elimistöön, Kämpe viittaa tohtori Rainer Kloppin useisiin artikkeleihin.

Tieteellisten julkaisujen hakupalvelun Google Scholarin avulla paljastuu, että termeillä ”author:klopp bemer” löytyy 18 tieteellistä artikkelia. Kloppin artikkeleihin on Google Scholarin mukaan viitattu 17 kertaa – joista Kloppin omia viittauksia on 10. Viittausten määrä kertoo siitä, kuinka paljon tieteellisestä kiinnostusta tutkimukset ovat herättäneet.

Vertailun vuoksi: fysiikan professori Ala-Nissilän töihin on viitattu Google Scholarin mukaan 6 168 kertaa.

Gleimin mielestä Ala-Nissilä ei ole kuitenkaan oikea henkilö arvioimaan Bemerin toimivuutta. Hän ei pidä laitetta aiemminkin arvostellut kriitikkoa puolueettomana tahona.
Gleimin kritiikin seurauksena välitämme Bemerin lähettämän, pelkästään Bemeriä koskevan Journal of Complementary and Integrative Medicinen erikoisnumeron Helsingin yliopiston verisuonikirurgian professorille Maarit Venermolle.

Pyydämme häneltä arvion tutkimuksista.

Venermo vastaa lyhyesti:

– Katsoin juttuja nopeasti läpi. Lehdessä ei ollut yhtään tieteellisesti validia satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta laitteen vaikutuksista.

Nyt Bemerin tehosta on luvassa kotimainen tutkimus.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tutkii Bemer-laitteen tehoa fibromyalgia-potilaiden kivunhoitoon. Potilaita otetaan tutkimukseen 100. Tähän mennessä noin 80 potilasta on aloittanut tai jo käynyt läpi puolen vuoden tutkimuksen.
Tutkimuksen pitäisi valmistua kesällä 2016.

Tutkimuksesta vastaa sairaanhoitopiirin fysiatrian ylilääkäri Jari Ylinen, joka Ala-Nissilän, Saanon, Myllykankaan ja Hakkaraisen tavoin pitää Bemerin tutkimusnäyttöä riittämättömänä.

– Sen takia sitä täällä tutkitaan, että onko näistä oikeasti mitään hyötyä. Laite viedään kotioloihin ja katsotaan, muuttuuko mikään potilaan tilassa.

Tutkimus on placebokontrolloitu, eli potilaalle tarjotaan osan aikaa lumehoitoa: kolmeksi kuukaudeksi annetaan aktiivinen laite ja toiseksi kolmeksi kuukaudeksi inaktiivinen laite.

– Potilaan ei ole tarkoitus tietää, kumpi laite on oikeasti päällä.

Ylisen mukaan Bemer ei rahoita tutkimusta.

Pitkämäki pitää muutaman sekunnin tauon. Hän pohtii, mikä merkitys sillä on, että tiedemaailma on niin poikittain Bemerin kanssa.

– Tosi mielenkiintoisia mielipiteitä. Onhan tästä laitteesta erityyppisiä tutkimuksia olemassa. Onko Bemer sitten sopiva magneettinen vastapaino ihmisen omalle magnetismille, vai mikä tuon vaikutuksen tuottaa, Pitkämäki pohtii.

Sähköinsinööriksi kouluttautunut Pitkämäki pitää hyvänä, että laitteita kohtaan esitetään kritiikkiä.

– Tietysti kaikenlaisia huijauksiakin on olemassa. On aiheellista, että laitteet tutkitaan perinpohjin.

Mitä hän ajattelee omasta maineestaan mainoskasvona laitteelle, jolle ei asiantuntijoiden mukaan löydy riittäviä tieteellisiä näyttöjä?

– Kyllä mun imago kestää tän mainonnan. Olen todennut, että laitteesta on hyötyä, niin kyllä mä mielelläni lähden sitä mainostamaan.

Entä, jos tiede osoittaisi jonain päivänä, ettei laitteesta olisikaan hyötyä – ja kaikki väitetyt tuntemukset olisivatkin olleet lumevaikutusta?

– Kyllä mä olen aikonut jatkaa tämän laitteen käyttöä, vaikka tiede näyttäisi, ettei tästä ole hyötyä.