Kanta-Häme

Aartelan talo suojellaan

On ihan Suomenkasarmille majoittuneiden venäläisten sotilaiden ansiota, että Ammattiopisto Tavastian hallintorakennus eli Aartelan talo on yleensä olemassa.

Talon rakennuttanut kauppapuutarhuri Evert Aartela teki Venäjän armeijan kanssa siksi tuottoisaa bisnestä, että päätti sijoittaa lopulta rahansa. Ajat olivat epävarmat ja liikemies teki nimekkään puutarhansa yhteyteen talon.

Helsingin normaalilyseossa eli Norssissa opiskelleen Evert Aartelan koulukaveri, arkkitehti Toivo Tuovinen suunnitteli lopulta valtavan talon Hämeenlinnan Punaportille.

– Kaikki tehtiin paikallisista materiaaleista. Tiilet tuotiin Hämeenlinnaan Leppäkosken tehtailta ja tarvikkeet ostettiin Skogsterilta. Muurarit olivat äidin sukulaisia Helsingistä ja he asuivat meidän kanssamme keltaisessa puutalossa puutarhan yhteydessä, isoisänsä mukaan nimensä saanut Ertti Kaleva muistelee.

Aartelan kauppapuutarhan päärakennuksessa on paljon funkkista, mutta myös jugendia. Tänään rakennuksessa on Tavastian hallinnon lisäksi esimerkiksi oppisopimustoimisto, kaksoistutkinnon opiskelijoita ja Vanaja Koulutus Oy.

Toimitusjohtaja Arto Ruhala työskentelee talon pohjakerroksessa kauppapuutarhan vanhassa konttorissa. Vieressä on luokkahuone, jonka paikalla oli aikojen alussa kahden auton talli. Talon toisessa päässä oli kerhohuoneen ja leipomon lisäksi lämmittäjän asunto ja pannuhuone.

– Vanha talo on persoona, jolla on aivan oma luonne. Se voi näyttää hyvinkin symmetriseltä, mutta on loppujen lopuksi kaikkea muuta, Ruhala naurahtaa.

Aarteloiden aikana puutarhan perustajat Evert ja Ida Aartela asuivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa asui heidän tyttärensä Elna Kaleva perheensä kanssa. Kun Evert Aartela päätti luopua kauppapuutarhasta, muutti hän lähellä olevaan pienempään taloon.

– Aartelan talo on ihan valtava monumentti ja isovanhemmat tunsivat talossa lopulta olonsa epämukavaksi. Niinpä me muutimme toiseen kerrokseen ja isovanhemmat meidän taloon, Leena Hirvelä sanoo.

Vielä 1950-luvulla Aartelan talon edessä oli parhaimmillaan jopa 17 kasvihuonetta, joissa kasvatettiin kurkkua, tomaattia ja ruusuja. Eevert Aartela luotti paitsi kovaan työhön myös siihen, ettei kenenkään kannata edes yrittää osata kaikkea. Uuttera mies keskittyi tomaatteihin ja kurkkuihin.

Puutarha tuli erityisen kuuluisaksi ruusuistaan, jotka tekivät hyvin kauppansa etenkin hautajaiskukkina sotien jälkeen. Puutarhan ruusutarhat olivat Pohjoismaiden suurimmat.

– Muistan vieläkin, kun Aartelan ruusuista tehtiin juttu Eevaan tai Hopeapeiliin ja minä olin kansikuvatyttönä ruusukimpun kanssa. Olin silloin alun toisella kymmenellä ja sain kuulla kuvassa näkyvistä kynsistäni. Ne oli käsitelty niin pitkiksi ja hienoiksi, ettei niillä töiden tekemistä olisi voinut ajatellakaan, Leena Hirvelä nauraa.

Ajat muuttuvat ja vuosien saatossa aika ajoi myös Aartelan kauppapuutarhan ohi.

Talo myytiin 1960-luvun lopussa ja siitä tuli Hämeenlinnan musiikkiopisto neljäksi vuosikymmeneksi. Vuonna 2010 talo siirtyi Koulutuskeskuskuntayhtymä Tavastian käyttöön.

Komea kivitalo kantaa edelleen Aarteloiden nimeä, eikä sitä ole riisuttu kokonaan historiastaan. Kauppapuutarhasta muistuttaa enää pieni pätkä kuusiaidasta.

Arto Ruhala tuntee vanhan talon perinpohjaisesti, sillä hän vei omia lapsiaan vauvamuskariin jo musiikkiopiston aikana niin kuin sadat muutkin hämeenlinnalaiset. Tuolloin hän ei arvannut, että tulisi työskentelemään myöhemmin kivenheiton päässä.

Jo pääoven messinkinen lintukahva on Ruhalan mielestä upea. Koko kaupungissa vain Kumppanuustalossa on vastaava, mutta siellä aiheena on karhu.

– Täällä ei ole mikään ihan tavallista. Ovet ovat alkuperäisiä, mutta eniten minua miellyttävät entiset kaari-ikkunat. Ne näyttävät kauempaa symmetrisiltä, mutta ovat todellisuudessa eri korkeudella, Ruhala sanoo. 
 

Mainos