Kanta-Häme

Aasia ratkaisee mainareiden kohtalon

Aasialaiset kuluttajat ratkaisevat, pääsevätkö Euroopan toiseksi suurimman kultakaivoksen työntekijät Raahen Laivakankaalla lähiaikoina takaisin töihin vai ei.

– Aasiassa kulta on vaurauden merkki ja kultakorut ovat merkittävä investointikohde, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela toteaa.

Laivan kaivos on ollut vuoden päivät seisokissa. 40 työntekijää on lomautettuna ja parikymmentä tekee huoltotöitä avolouhoksella.

Kultakaivokset työllistävät runsaat tuhat työntekijää. Kultakaivosten osuus on viidennes kaivosalan työllisyydestä.

Talouden alavire ja euroon nähden kallis dollari tekevät Suomen Pankin markkina-analyytikko Eija Salavirran mukaan hallaa kultakaivoksille.

Nordic Minesin viimeisimmän osavuotiskatsauksen mukaan Laivan malmivaranto riittää uusissa suunnitelmissa viiden vuoden tuotantoon, jolloin vuosituotanto voisi olla noin 2 240 kiloa vuodessa.

Laivan kaivoksen johtajan Tom Södermanin mukaan kaivoksella odotetaan omistajien päätöstä.

Tällä hetkellä maasta ei kuitenkaan rouhita malmia ja rikasteta unssiakaan kultaa, vaan neljännesvuosi tuotti tappiota 29,2 miljoonaa euroa verojen jälkeen.

– Kullan hinta dollareissa on pysynyt aika vakaana vuoden verran. Euron heikkeneminen antaa edellytyksiä sille, että kaivoksen toiminta olisi kannattavaa, Söderman toteaa.

Kultakaivoskin voi mennä konkurssiin, niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin. Kannattavuuden rajan nyrkkisääntö on noin 1 200 dollaria unssilta.

Kullan hinta lähti rajuun laskuun vuonna 2013, kun se sitä ennen oli noussut toistakymmentä vuotta. Salavirta on varovainen kullan hinnan kehityksen analysoinnissa.

– Juuri nyt on melko tasaista, mitään suurta pomppausta ei ole nähtävillä, hän toteaa.

Suomelan mukaan malminetsinnästä lähes puolet kohdistuu nimenomaan kultaan. LM-HäSa

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic