Kanta-Häme

Abudhabilainen opetussuunnitelma suomalaisittain

Abu Dhabi on paitsi Arabiemiraattien samannimisen osavaltion pääkaupunki, myös ”antiloopin isä” arabiaksi.

Sinne Pasi Rangell muuttaa vaimonsa Heidi Sandholm-Rangellin kanssa heti, kunhan lentoliput kilahtavat sähköpostiin.

– Lukukausi alkaa 31. elokuuta. Kiirehän tässä saattaa vähän tulla, Rangell naurahtaa.

Lippuja on odoteltu pian kaksi viikkoa. Siitä, kun matkat kilahtavat sähköpostiin, täytyy pariskunnan olla lento- ja muuttovalmiudessa 24 tunnin kuluessa.

Kaikki huonekalut on joko myyty tai lahjoitettu maailmalle, ja matkalaukut odottavat jo valmiiksi pakattuina.

Pariskunnan työnantaja on Abu Dhabi Education Council (ADEC), jolle kyseinen lentolippujärjestelmä on ilmeisen tavallinen. Islamilaisen kulttuurin mukaan byrokraattisiakin asioita hoidetaan kaikessa rauhassa tai inshallah, jos Jumala suo.

ADEC johtaa kansallista kieliohjelmaa, jonka mukaan osa opetuksesta järjestetään englanniksi ja osa maan virallisella kielellä arabiaksi.

Valtion ydinajatuksena on hioa lapsista ja nuorista tulevaisuuden moniosaajia, jotka pärjäävät myös arabimaiden ulkopuolella.

– Abu Dhabissa on yleisestikin herätty ajatukseen, että öljyvarat, joihin koko maan talous nojaa, tulevat ennen pitkää ehtymään. Siksi yhteistyö on tiivistä englanninkielisistä maista tulevien opettajien kanssa, Rangell selittää.

Lapset opettelevat kieliohjelman mukaisesti kirjoittamaan arabiaa ja englantia rinta rinnan. Esimerkiksi matematiikkaa ja luonnontiedettä, science, opiskellaan täysin englanniksi.

Suomi on yhteistyömaista paitsi ainoa Pohjoismaa, myös ainoa ei-englanninkielinen maa. Syy piilee Pisa-menestyksessä.

Yhteistyötä ADECilla ja Suomella on takana viisi vuotta. Suomalaista pedagogiaa on kiittäminen ainakin erityisopetuksen järjestämisestä sekä siitä, että entisen tyttökoulun alaluokilla opiskelee nykyään myös poikia.

Pieniä poikia opettavat ainoastaan naiset. Koulu on sama, jossa Sandholm-Rangell alkaa työskennellä opettajana ja joka kuuluu myös Rangellin vastuualueeseen.

Miesopettajat pukeutuvat pukuun, naisopettajat yleensä väljiin, halutessaan kasvotkin peittäviin vaatteisiin.

– Suomessa olen tottunut koskettamaan kollegaa tervehtiessäni vaikkapa olkapäähän tai ainakin katsomaan silmiin ja kättelemään. Siellä sellainen ei tule kysymykseenkään. Päinvastoin, kun käyn tyttökoululla, on huudettava jo portilta että man coming, mies tulossa, jotta naiset voivat halutessaan peittää kasvonsa, Rangell sanoo.

Eroja Suomeen löytyy muitakin. Koululaisilla opettaja vaihtuu vuosittain. Koulu aloitetaan Suomea vähintään vuotta aiemmin ja viikkotuntimäärä on tuplasti enemmän kuin suomalaisella ekaluokkalaisella.

– Päivät alkavat seitsemältä tai kahdeksalta ja kestävät kahteen, kolmeen saakka. Ne on pitkiä päiviä niin pienille, Sandholm-Rangell pohtii.

Aamulla opettajanhuoneessa jokainen kollega tervehditään henkilökohtaisesti ja erikseen sekä vaihdetaan perheen ja sukulaisten kuulumiset.

Kolmisenkymmentä suomalaista opettajaa noudattaa myös paikallista opetussuunnitelmaa oppikirjoineen päivineen.

Suomalaista on opetustapa eli pedagogia. Pariskunnan toiveena olisi arabian kielen lisäksi oppia taitoja, joita hyödyntää opetustyössään Suomessa. HÄSA

Lue lisääPasi Rangell pohtii aavikon ihmeitä lokakuusta alkaen Hämeen Sanomien Justissa. Rangellin kolumneja julkaistaan kerran kuussa.

Päivän lehti

4.4.2020