Kanta-Häme

Agropolis selvitystilaan

Kehitysyhtiö Agropoliksen toiminta on lakkautettu ja yhtiö on asetettu selvitystilaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n taitojen levittäminen yrityksiin ei onnistunut kuntien omistaman kehitysyhtiön kautta.

– Tärkein tekijä ehkä oli, että ympäristö muuttui. Se meni Agropoliksen alta pois, sanoo Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä, joka toimi pitkään Agropoliksen hallituksen puheenjohtajana.

Agropolis perustettiin 1990-luvun alussa alunperin kehitysyhtiöksi, jonka piti auttaa maailmalle MTT:n tietämystä hyödyntäviä elintarvikeyrityksiä. Yrityspuistot olivat suurta muotia 1990-luvulla. Yritysten hautomiseen Agropoliksen tytäryhtiöksi perustettiin Innotalli, jonka toiminta loppui kuitenkin nopeasti.

– Jouduimme toteamaan, että tiedepuisto ei lähde liikkeelle. Se ei ollut luonteva ajatus. MTT:n intressit olivat kansainvälisessä tiedeyhteisössä eivätkä seudullisessa elinkeinotoiminnassa, Määttä sanoo.

Hankkeisiin…ei enää rahaa

Agropoliksesta tuli käytännössä hankeyhtiö. Määttä muistuttaa, miten Agropolis sai erittäin paljon rahoitusta tähän toimintaan. Rahahanat kuitenkin ovat viime vuosina kuivuneet.

– Kysymys kuului, olivatko osakkaat halukkaita pumppaamaan rahaa Agropolikseen. Aivan yksimielinen päätös oli, että toiminnan aika on ohi.

Määtän mielestä voidaan sanoa, että Agropolis onnistui tai epäonnistui. Kun hän tuli Jokioisten kunnanjohtajaksi kymmenen vuotta sitten, toiminta näytti vielä hyvältä. Osakeannilla yhtiölle kerättiin lisää rahaa ja uusia osakkaita.

– Agropoliksen kautta on kulkenut varmaan parikymmentä miljoonaa euroa rahaa. Yritysten kehittämiseen ei olisi saatu näin paljon rahaa ilman Agropolista.

Jokioisten kunta oli Agropoliksen suurin osakas. Muita osakkaita olivat muun muassa Kanta-Hämeen muut kunnat, MTK Häme ja lounaishämäläiset osuuspankit. Yhtiöön koottiin pääomia yhteensä noin 340 000 euroa.

– Aina ei ollut helppoa. Agropolis nähtiin kuitenkin yhdeksi tavaksi auttaa elinkeinotoimintaa.

Määttä muistuttaa, että yhtiömuotoisessa toiminnassa rahanmeno on läpinäkyvää. Kunnan omana toimintana sen sijaan hyväksytään, että rahaa kuluu. (HäSa)