Kanta-Häme

Ahaa-elämysten metsästystä

Hiljaisesta tiedosta ei ole helppo puhua. Ihan jo siksi, että hiljaisella tiedolla tarkoitetaan usein sanatonta ja hyvin henkilökohtaista tietoa. Sellaista on vaikea jakaa. Juuri tämä kiehtoo tutkija Helena Lehkosta.

– Toivon, että ne suurimmat ahaat syntyvät kokemuksesta, että tätä en ole tullutkaan ajatelleeksi!

Lehkonen on tutkinut hiljaista tietoa jo vuosia, mutta Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi heitti hänen eteensä muusikkojen ammattiryhmän. Hän esitti 14 haastateltavalleen yhden kysymyksen: Kuinka olet tullut tähän, missä tällä hetkellä olet?

Työhön liittyvien ydinkäsitteiden loppuun asti purkamisen ja arvoanalyysin kautta päästään hiljaisuuteen.

– Se syntyy toiminnan ja arvojen vuoropuhelussa. Ihmiselle itsellekin syntyy ymmärrystä, että ehkä tämä on just se syy, miksi olen tehnyt näitä valintoja, selvittää Lehkonen.

Tutkijaa itseään kiinnostivat erityisesti erot eri musiikkigenrejen välillä. Arvoasetelmien haihtuminen näkyy hänen mielestään selvästi jo mediassakin, kun oopperan ammattilaiset tekevät televisio-ohjelmia yhdessä poppareiden kanssa.

– Mitä klassisen tai rytmimusiikin tekijät voisivat oppia toinen toisiltaan? Löytyykö sieltä asioita, joita olisi hyvä tuoda päivän valoon?

Tyylirajat ylittävää yhteistä muusikkojen ajattelussa on paljon. Musiikin voima tunnetaan valtavana.

– Tulkitsen sen niin, että musiikin voima mahdollistaa pääsyn omiin tunteisiin, jotka muuten ovat vaikeasti tavoitettavia, sanoo Lehkonen.

Erittäin tärkeää kaikille haastatteluille on myös oman osaamisen välittäminen yleisölle. Musiikin kielen ja tunteen siirtäminen on tavoite numero yksi.

– Tämä korostuu enemmän rytmimusiikissa. Klassisessa välitetään myös kulttuuriperintöä. Karrikoiden voi sanoa, että rytmimusiikissa tulee ensin tunne ja sitten osaaminen, klassisessa ensin osaaminen ja sitten tunne.

Helena Lehkosen tutkimuksen julkistamistilaisuus on ensi tiistaina. Hän toivoo, että mahdollisimman moni nuori muusikko saisi Suomen kulttuurirahaston rahoittaman tutkimuksen käsiinsä.

Heti keskiviikkona hän on menossa puhumaan aiheesta Tampereelle musiikkitutkijoiden 19. symposiumiin.

– Odotan tosi paljon, minkälaisten vastaanoton tulokset saavat musiikin tutkijoiden piirissä. Voisiko tässä olla uusia lähtökohtia heille? miettii Lehkonen. HÄSA

Paneelikeskustelu: Musiikin muokkaamat 14. huhtikuuta Hämeenlinnan teatterin päänäyttämöllä kello 19. KT Helena Lehkosen tutkimuksesta keskustelemassa kognitiivisen psykologian professori Mari Tervaniemi, kapellimestari Atso Almila ja valmentaja Hannu Aravirta.

Päivän lehti

9.4.2020