Kanta-Häme

Ahomansikalla huippusato

Jo vuosia pienistä sadoista kärsineestä metsä- eli ahomansikasta saadaan tänä kesänä poikkeuksellisen suuri sato.

Toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktisista aromeista kertoo, että pieni ja aromikas marja seuraa suuren puutarhamansikan jalanjälkiä.

Mansikasta ollaan saamassa erittäin hyvä sato, vaikka vielä alkukesällä veikattiin toista.

– Metsämansikka on vähentynyt, sillä siltä puuttuvat luontaiset kasvupaikat. Pellot on salaojitettu, eikä niillä ole enää ojan pientareita. Myös luonnonniityt ja laitumet ovat harvinaisia, Moisio kertoo.

Suomen luonnonmarjojen sadot ovat kaikki pienenemässä tehostuneen maanmuokkauksen takia. Esimerkiksi aikoinaan hyvin keski- ja etelä-Suomessa viihtyneestä lakasta on tullut käytännössä vain pohjoisen marja. Mesimarjaa on Suomesta jo todella vaikea löytää.

– Mesimarjan sato on romahtanut koko maassa. Marjoja on käytetty mehuissa ja hilloissa, mutta marjaa on nykyisin niin vähän, ettei sitä tahdo oikein löytyä. Oikeastaan ainoa luonnonmarja, jonka sato on pysynyt hyvänä, on puolukka, Moisio pohtii.

Sata vuotta sitten ahomansikka oli tärkeimpiä marjojamme. Sitä kerättiin paljon syötäväksi ja myyntiin. Mansikkaa käytettiin leivonnassa ja ruuanlaitossa lehtiä ja juurakoita myöten.

Metsämansikka on poikkeuksellisen maukas, mutta kuumennettaessa sen maku muuttuu kitkeräksi marjan sisältämien furaanijohdoksien takia. Johdoksia ei ole marjan lähisukulaisessa eli puutarhamansikassa tai -vadelmassa.

– Parhaimmillaan metsämansikka on tuoreena vaikkapa salaatissa tai ihan sellaisenaan. Se sopii hyvin pakastettavaksi, mutta hilloa en siitä alkaisi keittää, Simo Moisio neuvoo.

Teollisuuden käyttöön tarvittavat metsämansikat ostetaan Romaniasta. Jonkin verran metsämansikkaa käytetään leivonnassa tai erilaisina rohtoina. Moni kuivaa mansikan lehdet teeksi.

Mesimarjaa ja metsämansikkaa on yritetty viljellä Suomessa, mutta yritykset eivät ole tuottaneet sanottavia tuloksia.

Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti.

Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjaa, joista 37 on syötäviä. Arvokkaimmat marjat ovat puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo, tyrni ja variksenmarja.

Vuotuinen metsämarjasato arvioidaan yli 500 miljoonaksi kiloksi. Siitä otetaan talteen vain muutama prosentti. (HäSa)