Kanta-Häme

Ahtilan luomukanalassa on ikkunat, piha – ja tilaa

Ahtilan tilan pihamaalla sijaitsi vielä muutama kuukausi sitten tyhjäksi jäänyt hevostalli. Nyt tallin eteisessä on munapakkaamo, ja vanhan tallitilan on vallannut liki 1 900 valkoista, 15-viikkoista kanaa. Hevostalli muuttuikin luomukanalaksi.

Mukana vilistää myös kolme kukkoa, jotka kanalan pitäjien Jarkko ja Heli Ahtilan lapset ristivät Uunoksi, Jokeksi ja Makeksi.

– Tänä aamuna ei ollut vielä yhtään munaa. Kyllä se vilkastuu, kunhan kanat kasvavat täysikasvuiseksi, Jarkko Ahtila toteaa.

Kanat saapuivat viikolla kasvattajalta Rymättylästä, ja kanat kasvavat täyteen kokoonsa 20 viikon iässä.

Ensimmäisiä luomukanaloita

Hattulan Ahtilassa on ollut kanala vuodesta 1971 lähtien, mutta tänä keväänä kanala alkaa tuottaa myös luomumunia. Luomukanala on ensimmäisiä Kanta-Hämeessä.

Ajatus lähti siitä, kun Jani Ahtilan pihalla ollut hevostalli tarvitsi uuden vuokralaisen. Hän tarjosi tilaa serkulleen Jarkolle, jotta tämä voisi perustaa siihen luomukanalan.

– Jarkko aloitti luomuviljelyn muutama vuosi sitten, joten hän suostui, Jani Ahtila sanoo.

Nyt Jani Ahtila ostaa serkkunsa luomutilan tuottamat munat ja markkinoi ne oman pakkaamonsa kautta.

– Tuntuu, että luomumunien kysyntä on tällä hetkellä todella kova. Olen tehnyt jo ennakkosopimuksia tulevista munista, Jani Ahtila toteaa.

Tarkat säännöt

Luomukanalaa koskee tarkat säädökset, jotka on määrätty Euroopan neuvoston asetuksessa. Esimerkiksi samalla tilalla ei saa samaa eläintä tuottaa sekä luomulla että muulla tavalla.

– Tällä poistetaan sekaantumisen riski, Jarkko Ahtila sanoo.

Yhdellä neliömetrillä saa olla enintään kuusi kanaa, ja kanalassa pitää olla orsien ja pesien lisäksi ikkunat. Kuopsutukseen kelpaavaa pehkualuetta on oltava vähintään kolmannes tilan pinta-alasta.

Ahtilan kanalassa on noin 350 neliömetriä, joten yhtä neliömetriä kohti on runsaat 5 kanaa. Toistaiseksi Ahtilan tilan ulkoalue on vielä kesken.

– Toukokuussa kanoja saisi alkaa pitää ulkona, mutta nyt Evira on muuttolintujen takia kieltänyt eläinten ulkonapidon, Jarkko Ahtila toteaa.

Siinä, missä lattia- ja virikehäkkikanaloissa linnuille syötetään täysrehua ja ravintotiivistettä, luomukanalassa ravinto on niin ikään luomua. Ahtilat ruokkivat kanoja rehulla, joka on valmistettu hänen luomutilansa herneistä ja viljasta sekä luomutiivisteestä.

– Sellaista voi käyttää, joka ei muuten kelpaisi vaikkapa myllyille, Ahtila sanoo.

Luomumunien osuus noin 4 prosenttia

Luomukanaloita syntyy yhä useammin, mutta niiden osuus koko Suomen munatuotannosta on vielä noin 4 prosenttia. Syynä on se, että kanalan perustamiskustannukset ovat suuret.

Lisäksi luomukanojen rehu maksaa yli tuplasti tavallista rehua enemmän, mikä puolestaan heijastuu luomumunien hintoihin.

Virikehäkkikanaloista tulee edelleen noin 60 prosenttia munista, ja lattiakanaloista loput. Viime vuonna Suomeen on myös tullut lattiakanaloita, joista kanoilla on pääsy ulos.

– Somerolle perustettiin ulkokanala viime vuonna, Jani Ahtila muistelee.

Kanaloiden tavoitteena on, että jokainen kana munisi yhden munan päivässä. Kanalat vaihtavat puolentoista vuoden välein uuden kanat, kun munien määrä pienenee. Kaikki Ahtilan kanat vaihtuivat taannoin kokonaan.

Kaikkinaan paikallisilla elintarviketuottajilla on ollut hyvät ajat.

– Lähiruokabuumi on tehnyt sen, että kysyntä on kasvanut koko ajan myös virikehäkkimunilla. Se on kuitenkin ainoa tapa, jolla suurille joukoille voidaan tuottaa peruskananmunia, Jani Ahtila toteaa.

(HäSa)