Kanta-Häme Hämeenlinna

Ahvenistonjärvestä löytyi 152 kranaattia sekä runsaasti lasia, metallia ja hämmentävä määrä Nivea-purkkien kansia

Ahvenistonjärvestä löytyi satojen räjähteiden lisäksi suuri määrä roskia. Puolustusvoimien sukeltajat tutkivat järven rantaa lähes kolmen viikon ajan.
Sukeltajat nostivat järven rantavesistä kaksi isoa saavillista pulloja ja niiden sirpaleita. Kuva: Jani Suhonen
Sukeltajat nostivat järven rantavesistä kaksi isoa saavillista pulloja ja niiden sirpaleita. Kuva: Jani Suhonen

Ahvenistonjärven rannoilla on viihdytty olutta nauttien kautta aikojen. Se kävi ilmi huomenna perjantaina päättyvässä raivaussukelluksessa, jossa pintaan nostettiin etsittyjen räjähteiden lisäksi myös suuri määrä olutpulloja ja -tölkkejä eri vuosikymmeniltä.

Nivea-kansi oli kranaattien lisäksi yksi yleisimmistä löydöistä.

Järveen upotettuja käsikranaatteja miinaharavan ja käsikopelon avulla etsineet puolustusvoimien sukeltajat nostivat pinnalle myös noin 80 litraa olutpulloja ja niiden sirpaleita. Todennäköisyys sirpaleeseen astumisesta järven itärannalla onkin nyt paljon aikaisempaa pienempi.

Koska jokainen metallinilmaisimen löydös oli tutkittava, nostettiin luonnonsuojelualueella sijaitsevan järven pohjahötteiköstä pintaan silkan metalliromun lisäksi myös kokoelma peltisiä oluttölkkejä, kahvipannu, auton rekisterikilpi sekä etsijöitäkin hämmentäneen suuri määrä metallisia Nivea-purkkien kansia.

Luonnonsuojelualueella sijaitsevan järven rantaveisistä löytyi paljon järveen kuulumatonta metalliromua. Sukeltajien oli tutkittava jokainen miinaharavan ilmaisema metalliesine.
Peltiset oluttölkit ovat kestäneet järven pohjassa aikaa paremmin kuin kahvipannu, jonka pohjan ruoste oli jo syönyt.

Lähes 250 räjähtävää esinettä aivan rannan tuntumassa

Räjähteitä löytyi järven itärannalta noin 250 metrin matkalta. Ensimmäiset kranaatit olivat aivan maauimalan luona olevan laiturin tuntumassa ja kranaatteja oli raivaustöitä johtavan kapteeni Pasi Suvitien mukaan pitkin matkaa lähes koko etsintäalueella.

Kolmen viikon etsinnöissä räjähteitä löytyi 1–5 metrin syvyydestä ja osa oli vain parin metrin päässä rantaviivasta.

Suvitie arvioi, että kranaatit on upotettu rannalta sulaan veteen heittämällä, sillä joitain nipussa olleita käsikranaatin räjäyttimiä lukuun ottamatta räjähteet olivat pohjassa hujan hajan.

Osa järvestä löydetyistä venäläisistä M14-käsikranaateista hajosi osiin nostettaessa. Kuva: Puolustusvoimat

Viimeiset kranaatit löydettiin keskiviikkona. Kokonaismääräksi tuli 151 käsikranaattia, joista valtaosa oli venäläistä vuoden 1914 mallia. Niiden lisäksi pohjasta nostettiin 94 räjäytintä, hylsyjä ja patruunoita sekä yksi 50 millimetrin heittimen kranaatti ilman sytytintä.

Koko järveä etsijät eivät tutkineet. Järven keskiosa on niin syvä ja pohjaltaan niin pehmeä, että etsiminen sieltä olisi käytännössä mahdotonta.

Erkki Kauppinen tutkii Panssarimuseolla venäläistä RGD-33-käsikranaattia, joka on päivitetty versio mallista 14. Kyseistä mallia Suomi sai sotasaaliiksi talvi- ja jatkosodissa. Suomalaiset eivät ottaneet kranaattia käyttöön sen arvaamattomuuden vuoksi. Kuva: Toni Rasinkangas / arkisto

Lue myös: Ahvenistonjärvestä nostetut venäläiset käsikranaatit eivät kelvanneet suomalaisille – Voi tappaa sukeltajan 10–20 metrin säteellä (19.10.2019)

Urheilusukeltajan löytö käynnisti raivauksen

Hyväkuntoinen varsikäsikranaatti. Kuva: Puolustusvoimat

Käsikranaatit olivat peräisin todennäköisesti Poltinahon varuskunnasta, joka sijaitsi aivan Ahveniston luonnonsuojelualueen vieressä.

Valtaosa kranaateista oli sotasaaliina saatua mallia, jota ei vaarallisuutensa takia otettu Suomessa käyttöön. Todennäköisesti sodan jälkeen kranaateista hankkiuduttiin eroon lähimpään järveen upottamalla.

Räjähteiden hävittäminen vesistöön upottamalla oli yleistä vielä 1990-luvulle saakka. 2000-luvulla puolustusvoimat on jatkuvasti sukeltanut vanhoja räjähteitään takaisin ylös.

Kaikki kranaatit kuljetettiin puolustusvoimien Ilveskallion alueelle räjäytettäväksi. Järven rannalle oli rakennettu myös väliaikainen sirpalesuoja siltä varalta, että joku räjähde olisi pitänyt tuhota ilman siirtämistä.

Ensimmäisen kranaatin järvestä löysivät urheilusukeltajat jo vuonna 2014.

Järven itärannalla tehty raivaustyö rajoitti järven käyttöä muutaman viikon ajan. Huomenna perjantaina puolustusvoimat poistuu järveltä. Kuva: Riku Hasari / arkisto

Järvi palaa ulkoilijoiden käyttöön

Etsintöjen päättyessä perjantaina Ahvenistonjärven ja sitä reunustavan ulkoilualueen käyttörajoitukset puretaan.

Järveen voi siis pian mennä taas päivisinkin uimaan, jos kylmä vesi ei haittaa. HäSa

 

Lue myös: Vanhat synnit paljastuvat vesistöistä – Pinnan alle kätkettiin niin pommit kuin jätteetkin (8.10.2019)