Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintavalmius sakkaa ensimmäisen riskiluokan tehtävissä, joissa paikalle pitäisi saapua kuudessa minuutissa hälytyksestä.
Vuonna 2018 pelastuslaitos onnistui aikatavoitteessaan vain 50-prosenttisesti 243 ykkösriskiluokan tehtävässään.
Vuonna 2017 pelastuslaitos ennätti kuudessa minuutissa tehtäväpaikalle 67-prosenttisesti.
Molempina vuosina ykkösluokan tehtävämäärät pysyivät lähes samoina, mutta kokonaistehtävämäärä nousi 11 prosenttia.
Miksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintavalmius on pudonnut, vs. pelastuspäällikkö Markus Koskela?
– Jos myöhästymme tehtävään määritellystä ajasta sekunninkin, aikatavoite ei täyty.
– Suurin syy on sijainti. Oikeita parannuksia ei nykyjärjestelmällä saada. Tarvitsemme paloaseman uuden sairaalan yhteyteen Ahvenistolle. On suunnitteilla, että sinne sijoitettaisiin yksi pelastusyksikkö.
Uuden Assi-sairaalan on määrä valmistua vuonna 2024.
Mikä nykyisessä sijainnissa on vikana?
– Hämeenlinnassa paloasema on kaupungin itäpuolella (Kutalassa), ja suurin osa aikatavoitteen epäonnistumisesta johtuu siitä, että myöhästymme länsikaupungin tehtävistä. Keskusta syö aikaa.
Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen mediaani pysyi Kanta-Hämeessä viime vuonna suunnilleen samana kuin vuonna 2017.
Pelastuslaitoksen tavoiteajat ovat ykkösriskialueella (ydintaajama) kuusi minuuttia, kakkosriskialueella (muu taajama) 10 minuuttia (onnistui 83-prosenttisesti).
Kolmosalueella (haja-asutusalue) tavoiteaika on noin 20 minuuttia (onnistui 99-prosenttisesti) ja neljännellä alueella (muu alue) se saa kestää kolmatta pidempään (onnistui 100-prosenttisesti).
Viime vuonna kaikkien kiireellisten tehtävien mediaani oli 8 minuuttia ja 29 sekuntia. Eniten Kanta-Hämeen pelastuslaitosta työllisti kakkosriskialue, jossa tehtäviä oli 573.
Kiireellisiä tehtäviä oli kaiken kaikkiaan 1 591, joista aikatavoite täyttyi 1 371 tehtävässä, eli 86-prosenttisesti.
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintakyvyn kannalta riskinä on pelastushenkilöstön ikääntyminen, eläkeiän nouseminen ja toimintakyvyn heikkeneminen.
Noin neljäsosassa pelastuslaitoksen tehtävistä ei ole mukana lainkaan viranhaltijaa vaan vapaaehtoiset huolehtivat pelastustehtävästä itsenäisesti.
Pelastustoiminnan valmiuden osalta suurin riski on sopimuspalokuntien lähtövalmiuden heikkeneminen, joka on valtakunnallinen ongelma, sanotaan pelastuslautakunnan esityslistalla.
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta-alue koostuu 11 kunnasta. HäSa
