Kanta-Häme

Aika loppuu kesken sotelta

Suuri ja mahtava sote-uudistus saattaa vielä katua omaan mahdottomuuteensa, vaikka alkuperäinen tavoite peruspalvelujen vahvistamisesta on hyvä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kehotti torstaina Kanta-Hämeen kuntia pitämään kiinni suunnitelmistaan muodostaa seudulliset sote-tuotantoalueet. Hän puhui torstaina Hämeen maakuntapäivässä Hämeenlinnassa.

Hän arveli, että valmiista suunnitelmasta on tulevaisuudessa hyötyä, meni sote-uudistus nyt syteen tai saveen.

Tosin hän myös ennusti, ettei uudistus voi mitenkään onnistua siinä aikataulussa kuin nyt suunnitellaan. Kunnat antoivat juuri lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista tietämättä esimerkiksi sen rahoitusvaikutuksia.

Lakiesityksen pitäisi olla valmiina pikavauhtia joulukuun alkupuolella.

Monta pulmaa

Esitystä vaivaavat yhä monet perustuslailliset ongelmat. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) epäilee, että jos niihin löydetään ratkaisut, lakiesitys pitäisi panna uudelle lausuntokierrokselle.

Silloin tämä vaalikausi loppuu kesken.

Kunnat ovat lausunnoissaan pitäneet viittä suurta sote-aluetta hyvänä tapana järjestää sote-palvelut.

Koskinen ja Mäki-Lohiluoma muistuttavat, että näin suuriin sote-yhtymiin liittyy suuria demokratiaongelmia.

Esimerkiksi Tampere-vetoisella Taysin alueella, johon Kanta-Häme kuuluu, on 67 kuntaa. Kun ne muodostavat kuntayhtymän, sen valtuustoon tulee Kuntaliiton laskelmien mukaan 178 edustajaa, joilla on reilut 1 100 ääntä. Enemmistö äänistä on 8 suurimmalla kunnalla.

Kun jättivaltuusto kokoontuu kahdesti vuodessa, sopii kysyä, toteutuuko siinä demokratia.

Yhtymähallitusta ei ole järkeä kasvattaa yli 15-henkiseksi. Vain harvoilla kunnilla on siellä edustajansa. Koskinen esittääkin, että tälle välille pitäisi luoda jokin hallintoneuvoston tyyppinen elin.

Äänileikkuri ongelmallinen

Myös tuotantoalueiden pitää järjestäytyä vastuukuntavetoisiksi tai kuntayhtymiksi.

Jos esimerkiksi Hämeenlinnan seudun kunnat muodostaisivat kuntayhtymän, syntyy taas demokratiaongelma. Lain mukaan yksikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä.

Äänileikkuri merkitsee, että Hattulan ja Janakalan 27 000 asukkaalla olisi yhdessä enemmän vaikutusvaltaa kuin 67 000 hämeenlinnalaisella.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan Hamkin kuntayhtymän purkuun meni 6 kunnalta kaksi vuotta. Hän ei voi mitenkään uskoa, että vuoteen 2017 mennessä saadaan aikaan jättikuntayhtymä ja useita pienempiä.

Esimerkiksi henkilöstön asema, rahoitus, hallinto ja lukuisat muut kysymykset ovat täysin auki. (HäSa)