Kanta-Häme

Aikainen kevät enteilee keskimääräistä räväkämpää rapukautta

Rapuja ei välttämättä löydy perinteisiltä apajilta, jos veden lämpötila nousee liian korkeaksi.
Rapusaaliin suuruutta on vielä vaikea arvioida, mutta tyypillisesti täplärapuja pyydetään vuosittain noin 3–4 miljoonaa ja jokirapuja 1–2 miljoonaa.
Rapusaaliin suuruutta on vielä vaikea arvioida, mutta tyypillisesti täplärapuja pyydetään vuosittain noin 3–4 miljoonaa ja jokirapuja 1–2 miljoonaa. Kuvituskuva

Suomen ravustuskausi alkaa tiistaina 21. heinäkuuta, ja tulevan kauden näkymät vaikuttavat valoisilta. Rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että sääolosuhteet ovat olleet saksekkaille suotuisat.

–  Nyt näyttäisi siltä, että on tulossa keskimääräistä räväkämpi rapukausi. Kevät alkoi aikaisin ja vedet ovat lämmenneet reilusti viime viikkoina. Oletettavasti poikaset ovat jo kuoriutuneet, ja ravut ovat ehtineet myös vaihtaa kuortaan ennen kauden alkua.

Myös viime syksy oli lämmin ja pitkä, ja ravustettavaa jäi vesiin vielä viime kauden jäljiltä.

Rapusaaliin suuruutta on Jussilan mukaan vielä vaikea arvioida, mutta tyypillisesti täplärapuja pyydetään vuosittain noin 3–4 miljoonaa ja jokirapuja 1–2 miljoonaa.

Jussila arvioi, että tämän vuoden saalis on vähintään edellisvuotisen veroinen, ellei jopa parempi. Rapuvuodet ovat pitkään olleet kohtuullisen hyviä, eikä todellisia katovuosia ole koettu aikoihin.

–  Jos on erittäin kylmiä kesiä, se hidastaa kuorenvaihtorytmiä ja rapujen kasvamista ja saattaa vaikuttaa erityisesti ravustuskauden aloituksen saaliin määrään. Yleensä kuitenkin jossain vaiheessa ravun tuleminen on taas lähtenyt liikkeelle, Jussila kertoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pitkät kesät ja aikaiset keväät ovat rapujen mieleen, mutta liian lämpimässä rapu ei viihdy.
Pitkät kesät ja aikaiset keväät ovat rapujen mieleen, mutta liian lämpimässä rapu ei viihdy. Arkistokuva

Täplärapua Etelä-Suomesta, jokirapua Lapista asti

Pitkät kesät ja aikaiset keväät ovat rapujen mieleen, mutta liian lämpimässä rapu ei viihdy. Kotoperäinen jokirapu on hieman paremmin tottunut siihen, että Suomen kesäsäät eivät ole joka vuosi samanlaisia. Vierasperäinen täplärapu sen sijaan on alttiimpi sääolosuhteiden suurille muutoksille.

Tuleva kesä vaikuttaa varsin lämpimältä, ja se voi vaikuttaa rapuapajien sijaintiin.

–  Pintaveden lämpötila alkaa olla 24–25 astetta joissain järvissä. Rapua ei välttämättä ole siellä perinteisillä apajilla, jos veden lämpötila nousee liian korkealle.

Ravut lymyilevät mielellään kivikkoisissa järvissä, joissa kivien koloset tarjoavat niille runsaasti piilopaikkoja. Jokirapujen pyyntisyvyys on muutamasta metristä kymmeneen metriin, kun taas täplärapuja saadaan hieman syvemmältä, useammasta metristä pariinkymmeneen metriin asti.

Täplärapuja saadaan erityisesti Etelä-Suomen isoista järvistä. Jokirapualue sen sijaan alkaa Keski-Suomesta ja nousee Lapin korkeudelle.

–  Täplärapualueen sisällä pienillä latvavesillä on myös jokirapua, Jussila kertoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Rapurutto on Suomen ravuille jokavuotinen riesa. Tauti piinaa eritoten jo valmiiksi uhanalaisen jokiravun kantaa.
Rapurutto on Suomen ravuille jokavuotinen riesa. Tauti piinaa eritoten jo valmiiksi uhanalaisen jokiravun kantaa. Arkistokuva

Rapurutto riivaa etenkin kotoperäistä jokirapukantaa

Rapurutto on Suomen ravuille jokavuotinen riesa. Tauti piinaa eritoten jo valmiiksi uhanalaisen jokiravun kantaa. Vuosittain 1–2 jokirapukantaa häviää rapuruttoepidemian takia, vaikkakin jokirapukantoihin iskeneet epidemiat ovat vähentyneet viime vuosina.

Täplärapukannat ovat pääsääntöisesti rapuruton infektoimia, ja täpläravun siirtäminen vesistä toisiin tarkoittaa myös rapuruton siirtymistä.

Täplärapukaan ei vastoin alkuperäisiä odotuksia ole rapuruttoa kestävä laji, ja sekin saattaa kärsiä rapuruttoepidemioista pahoin.

Jussilan mukaan Raputietokeskukseen ei toistaiseksi ole tullut ilmoituksia rapuruttohavainnoista.

–  Satunnaisia rapuruttoepäilyjä on voinut tulla jo ennen ravustuskauden alkua, mutta yhtään tapausta ei ole havaittu tänä vuonna, mikä on tietysti erittäin hieno homma.

Jussila teroittaa, että rapuruton leviämisen estämisen kanssa on oltava erittäin tarkkana. Pyydyksiä ei saa siirtää vesistä toisiin ilman huolellista desinfiointia. Täpläravun siirtäminen uusiin vesiin tai edes uusiin paikkoihin täplärapuvesistön sisällä on ankarasti kielletty.

–  Tässä on kyse suomalaisen luonnon alkuperäislajin eli jokiravun suojelemisesta. Meillä elää kaksi lajia, jotka eivät tule toimeen keskenään, ja ne on vain pidettävä erillään.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun saakka, mutta kaupallinen pyyntikausi hiipuu yleensä viimeistään syyskuun puoleen väliin mennessä.
Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun saakka, mutta kaupallinen pyyntikausi hiipuu yleensä viimeistään syyskuun puoleen väliin mennessä. Arkistokuva

Suomalaiset syövät saksekkaita innolla

Rapu on Suomessa suosittua syötävää, ja suomalaisista vesistä pyydetyn ravun menekki on kova. Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun saakka, mutta kaupallinen pyyntikausi hiipuu yleensä viimeistään syyskuun puoleen väliin mennessä.

–  Meillä on perinteisesti vankka ravunsyöntikulttuuri. Jos on hyvät kelit, ravulla on syyskuun puoleen väliin asti jonkinlaista menekkiä, ja hinta on kova.

Täpläravun hinta on karkeasti yleistäen euron, jokiravun kaksi euroa kappaleelta.

–  Onhan se pöyristyttävän kova hinta, mikä on hienoa, Jussila toteaa.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic