Kanta-Häme

Aikuinen nainen treenaa nyt kovaa

Kannustusjoukot karjuvat katsomossa, kun Monaliisa Ketola ja Merituuli Kallio tarttuvat kahvakuuliin. Ilmeet ovat keskittyneitä. Kohta alkaa hurja rypistys.

Ketola ja Kallio ovat nelikymppisiä naisia ja hurahtaneet crossfitiin, suomalaisittain ristiinkuntoiluun. Lajissa pyritään tulemaan mahdollisimman voimakkaiksi, nopeiksi ja notkeiksi – oman itsensä supernaisiksi ja -miehiksi.

Lajin epävirallisten mestaruuskisojen kilpailupäivä Tampereella alkaa kahvakuulahelvetiksi nimetyllä lajilla. Tehtävä näyttää nimensä mukaiselta, sillä kuulien nostelun lomassa käydään välillä vetämässä leukoja.

VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten leukojen vetäminen olisi ollut täysin mahdoton tehtävä. Merituuli Kallio oli harrastanut vain satunnaista lenkkeilyä. Muu vapaa-aika meni lasten harrastuksissa.

 Vasta nyt nelikymppisenä tajusin, että äitikin voi harrastaa jotain ihan omaa ja jopa kehittyä siinä, sanoo Kallio.

Lajin harrastamiseen valmistavalle kuukauden mittaiselle kurssille hän meni kaverin seuraksi, vähän pitkin hampain. Nykyisin Kallio menee salille viisi kertaa viikossa ja rakastaa sitä.

 Olen kehittynyt tässä aivan valtavasti, vaikka en ole koskaan harrastanut mitään urheilua tosissani. En olisi ikinä uskonut, että tämän ikäisenä voi oppia esimerkiksi kävelemään käsillään!

CROSSFIT TULI Suomessa muotiin muutama vuosi sitten. Laji on yhä nousussa, ja sille omistettujen salien määrä kasvaa.

Aikuiset naiset ovat monella salilla se innokkain harjoittelijajoukko. Tämän on huomannut myös psykologi ja valmentaja Kaisa Varkila. Mutta miksi laji houkuttelee juuri nelikymppisiä?

 Uusien taitojen oppiminen ja oman voiman kehittäminen on todella voimaannuttavaa, oli ihminen minkä ikäinen tahansa, Varkila sanoo.

Crossfit-valmentajia kouluttavalla Hannu Pajarilla on oma teoriansa siitä, miksi laji vetää juuri naisia.

 Naiset ovat ylipäätään avoimempia uusille jutuille ja sille, että treenataan ryhmässä. Osasyynsä on varmaan silläkin, että miehet eivät aina oikein tykkää siitä, että heitä neuvotaan. Tässä lajissahan valmentaja on koko ajan paikalla ja ohjaa harjoittelussa.

Merituuli Kalliolle lajin yhteisöllisyys tuli yllätyksenä. Salilla tehdään yhdessä ja harjoituksen jälkeen läpsäytellään yläviitosia. Varsin epäsuomalaista, mutta mukavaa, sanoo Kallio.

Kaisa Varkilan mukaan saleilla vallitsee hyvin myönteinen suhtautuminen kanssaihmisiin.

 Kaikkia kannustetaan aidosti ja kaikkien yrittämistä arvostetaan riippumatta tasosta, iästä ja koosta.

KISAAJIEN MUKAAN laji on tunteiden vuoristorataa. Kun oppii uuden asian, olo on kuin olisi voittanut lotossa. Välillä taas turhauttaa niin että itkettää.

Kallio ja Ketola pääsevät vuoristoradalle heti seuraavassa lajissa. Siinä punnerretaan levytangossa mahdollisimman paljon painoa ylös penkistä, kiskaistaan painot maasta rinnalle ja lopulta kyykätään niiden kanssa. Aikaa on neljä minuuttia kutakin liikettä kohti.

Kilpailut ovat alkaneet jo edellisenä iltana tunnin hiihto-, pyöräily- ja souturupeamalla. Toisena päivänä voimia mitellään viidessä lajissa. Osan niistä kilpailijat saavat tietää vasta vähän ennen suoritusta. Kaikkeen pitää olla valmis, vaikka sitten kiipeämään pitkin köyttä kattoon tai punnertamaan käsilläseisonta-asennossa.

LAJIN PYRKIMYS on luoda hyvä yleiskunto ilman heikkouksia. Harjoitukset ovat lyhyitä ja vaihtelevia.

 Monipuolisuudessa on se hieno piirre, että kaikille löytyy varmasti joku juttu, jossa on hyvä. Ainakaan ihan kaikessa ei voi olla tosi huono, Ketola ja Kallio sanovat.

Tehtäviä on aina myös mahdollisuus skaalata eli helpottaa. Se mahdollistaa kehittymisen, vaikka ei vielä pystyisi varsinaista liikesuoritusta tekemäänkään.

Psykologi ja valmentaja Kaisa Varkila muistuttaa, että jokaisen pitää tehdä omien kykyjensä mukaan ja kuunnella kehoaan.

 Olen sitä mieltä, että harjoittelumuotona crossfit tekee enemmän hyvää kuin pahaa, kunhan sitä tehdään järkevästi. Ei ole mitään mieltä lastata tankoa täyteen painoja, jos ei vielä kunnolla pääse edes kyykkyyn.

Keski-ikäisyys on kovassa lajissa pikemminkin hyöty kuin haitta. Liialla tekemisellä ja väärällä tekniikalla voi helposti rikkoa itsensä.

 Tässä iässä on kertynyt jo sen verran järkeä, että ei tee sellaista, missä hajottaa itsensä, sanoo Kallio.

LAJIN SUOSION salaisuus on myös siinä, että sillä saa nopeasti tuloksia. Kallio ja Ketola vahvistavat, että lihaskunto on kasvanut ”aivan hirveästi”.

 Otin mökillä kymmenen litran vesiämpärit käsiin ja yllätyin, kun ne eivät painaneetkaan enää juuri mitään! On ihana tunne, kun huomaa olevansa aiempaa vahvempi. Arjen toimintakyky on parantunut tosi paljon, ylistää Kallio.

 Etenkin aluksi kehittyy tosi nopeasti. Vieläkin on paljon sellaista, mitä en osaa, ja kaikessa on varaa edelleen kehittyä, lisää Ketola.

Pelaaminen, leikkiminen, raskaiden asioiden siirtäminen, kaikenlainen vapaa liikkuminen on ihmiselle hyväksi, muistuttaa Varkila. Ei välttämättä tarvitse harrastaa crossfitia tullakseen hyvään kuntoon, mutta liikunnan pitää olla monipuolista.

 Voima ei ole aiemmin ollut oikein in naisten keskuudessa, mutta nyt se on muuttumassa. Ihminen on tehty liikkumaan, ja moni meistä voisi olla paljon voimakkaampikin kuin nyt on, Varkila sanoo.

KOVEMPI KUNTO, parempi arki ja hyvät kaverit. Kaiken tämän lisäksi laji on antanut vielä jotain hyvin arvokasta.

Opettajana työskentelevä Merituuli Kallio toivoisi, että jokainen tyttö ja nainen voisi kokea sen, mitä hän on kokenut. Että vihdoin ja viimein hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.

Myös suhde ruokaan on muuttunut. Entisen niukistelun sijaan Kallio miettii nyt sitä, millä jaksaa ja mikä tekee keholle hyvää. Syödä saa ja pitää, sillä muuten ei jaksa.

 Kuva omasta kehosta on muuttunut. Ennen aina ajattelin, että minun pitäisi muuttua, laihtua, olla toisenlainen. Olen aina pitänyt itseäni pötkönä, mutta nyt ajattelen, että on ihan ok olla tällainen pötkö, vahva pötkö, Kallio nauraa.