fbpx
Kanta-Häme

Aino-Kaisa Pekonen pääsi vauhtiin vasemmiston sote-soturina – "Olen vähän kreisi ja yllytyshullu"

Puolueensa ykkösketjuun noussut Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tarttuisi mieluusti peruspalveluministerin tai sosiaali- ja terveysministerin salkkuun.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen mielestä sote-uudistuksen virheitä ei pidä tulkita Suomen poliittisen järjestelmän tai perustuslain virheiksi. Kuvaaja: Tomi Vesaharju

Eduskunnan sote-valiokunnassa pakertavan Aino-Kaisa Pekosen (vas.) kone ei hyydy, vaikka takana on uuvuttava sote-urakka ja tämäkin harjoitus on päättymässä mahalaskuun.

– Ei todellakaan. Olen ollut nyt neljä vuotta asian ytimessä ja saanut paljon uusia ajatuksia siitä, miten sote-palvelut pitää tulevaisuudessa järjestää. Haluan ilman muuta jatkaa uudistuksen tekemistä seuraavalla vaalikaudella, hän sanoo.

– Lähdin alun perinkin politiikkaan tekemään nimenomaan sote-politiikkaa.

 

Riihimäkeläisen Pekosen unelmapesti olisikin peruspalveluministerin tai sosiaali- ja terveysministerin salkku. Se on kuitenkin kiven takana. Poliittisen tasapainon takia jo vasemmistoliiton hallitusvastuu vaikuttaa epätodennäköiseltä.

SDP, vihreät ja vasemmistoliitto näkisivät toisensa mieluusti samassa hallituksessa, mutta ellei ihmeitä tapahdu, enemmistöhallitukseen tarvitaan myös kokoomus tai keskusta. On vaikea nähdä, että kumpikaan niistä suostuisi koko punaviherkolmikon apupuolueeksi.

– Jokainen vakavasti otettava poliitikko pyrkii hallitusvastuuseen. Hallitus tekee päätökset. Itse koen kuitenkin myös oppositiotyön mielekkääksi, Pekonen vakuuttaa.

– Olin uutena kansanedustajana vuonna 2011 mukana hallitusneuvotteluissa rakentamassa sitä niin sanottua vaikeaa sateenkaarihallitusta. En missään nimessä pidä niin laajaa pohjaa parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Mutta katsotaan sitten vaalien jälkeen, missä mennään.

 

Hämeen vasemmistoliiton ainoa eduskuntapaikka on Pekosen vetovoiman varassa. Viimeksi hän sai 5 487 ääntä ja säilytti paikkansa, vaikka puolue jäi Hämeessä piilevän äänikynnyksen alapuolelle.

Nyt Pekoselle voi kuitenkin povata entistä suurempaa äänisaalista, sillä hän on noussut kuluneella vaalikaudella puolueensa kirkkaimpaan kärkeen. Hän on eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja ja vasemmistoliiton näkyvin hahmo puheenjohtaja Li Anderssonin jälkeen.

– Minulla on myös vilpittömästi sellainen tuntuma, että meillä on Hämeessä parempi lista kuin neljä vuotta sitten.

Demareihin loikkaamista Pekonen ei ole harkinnut, vaikka siellä valtaa voisi olla tarjolla enemmän kuin pienemmässä vasemmistopuolueessa.

– Vasemmistoliitto vastaa parhaiten omia arvojani, ja näen, että yhdistävistä tekijöistä huolimatta SDP:n ja vasemmistoliiton välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi suhtautumisessa ympäristöasioihin tai perustuloon.

Suomeksi sanottuna SDP on Pekoselle liian oikeistolainen puolue, vaikka onkin liukunut Antti Rinteen kaudella vasemmalle. Tämän vuoksi hän ei myöskään lämpene ajatukselle vasemmistopuolueiden yhdistämisestä.

 

40-vuotias Pekonen kasvoi laitavasemmistolaisessa perheessä. Hän istuu vanhempiensa Erja ja Rauli Hirviniemen kanssa Riihimäen kaupunginvaltuustossa.

– Minusta on aina ollut äärimmäisen hienoa, miten he ovat suhtautuneet heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.

Pekonen ei kuitenkaan myönnä, että olisi imaissut automaattisesti lapsuudenkodin ideologian.

– Kun olin lähdössä mukaan politiikkaan vuonna 2004, luin myös vihreiden ja SDP:n vaaliohjelmat. Vasta tämän vertailun jälkeen päätin mennä sitoutumattomana vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaaksi.

– Vaikka jaan vanhempieni arvot, isäni on edelleen minua radikaalimpi. Viime vaalikaudella jouduin välillä rauhoittelemaan häntä, Pekonen paljastaa.

Tuolloin vasemmistoliitto vaikutti kokoomuksen johtamassa hallituksessa.

 

Lähihoitajataustainen kolmen pojan äiti kertoo, ettei koskaan suunnitellut poliittista uraa.

– Välillä ikävöin hoitotyötä ja vanhoja työkavereita, joihin pidän yhä yhteyttä.

Politiikkaan sukellettuaan Pekonen on kuitenkin edennyt vauhdilla ja muun muassa pyrkinyt puolueen puheenjohtajaksi.

– Olen vähän kreisi ja yllytyshullu. Innostun asioista helposti ja puolueen soturina kuuntelen myös kentän toiveita, hän perustelee.

 

Sote-uudistusta on väkerretty kasaan pian 15 vuotta, eikä loppua näy. Pekosen mielestä tämä yritysten ja erehdysten sävyttämä tuskien taival ei kuitenkaan viesti mistään systeemisestä ongelmasta suomalaisessa päätöksenteossa.

– Minusta se ei kerro puoluejärjestelmän toimimattomuudesta, demokratian tilasta tai perustuslain vioista vaan yksinkertaisesti siitä, että tämä on todella hankala kokonaisuus.

– Perustuslakia tästä on turha syyttää. Perustuslaki on tosi tiukka ja suojelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, ja se on hyvä asia.

Pekonen huomauttaa, että Suomessa on ennenkin tehty isoja uudistuksia pidemmän kaavan kautta.

– Peruskoulu-uudistustakin tehtiin aikoinaan pitkään ja hartaasti monen vaalikauden aikana. HäSa

Hämeen Sanomat haastatteli tulevien eduskuntavaalien 12 kantahämäläistä kärkiehdokasta. Tässä koko juttusarja:

Lue myös: Kokoomuksen Timo Heinonen lupaa tehdä lisää maaleja – “Olen aina halunnut ajatella koko Hämettä” (2.3.2019)
Lue myös: Aino-Kaisa Pekonen pääsi vauhtiin vasemmiston sote-soturina – “Olen vähän kreisi ja yllytyshullu” (27.2.2019)
Lue myös: SDP:n Kaisa Lepola: Eduskunta tarvitsee oikeaa asiantuntemusta – “Voin haastaa koko porukan” (26.2.2019)
Lue myös: Päivi Räsänen palaisi sotessa jo kerran kuopattuun malliin – “Feministit puhuvat ihan hömppää ja huuhaata” (16.2.2019)
Lue myös: Tarja Filatov vaatii työttömille lisää palveluja – “Minunkin ministerikaudellani syntyi 120 000 uutta työpaikkaa” (12.2.2019)
Lue myös: Demarien vanha äänirohmu Johannes Koskinen hakee paluuta eturiviin – “Politiikka ei ole selfieiden jakelua” (8.2.2019)
Lue myös: Vihreiden vaalitaisto on kahden kauppa – Mirka Soinikoski ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto kisaavat Hämeen ainoasta paikasta (5.2.2019)
Lue myös: Perussuomalaisten Lulu Ranne: Se on nyt tai ei koskaan – “Kanta-Hämeellä on lällyt kansanedustajat” (1.2.2019)
Lue myös: Tohtoroituva viherkepulainen Timo Kaunisto haluaa haastaa populisteja – “Vaikka ura meni, elämä tuli takaisin” (31.1.2019)
Lue myös: Sanni Grahn-Laasonen: 16-vuotiasta ei saa jättää yksin – “Tämä hallituskausi oli kuin yö ja päivä” (20.1.2019)
Lue myös: Miia Nahkuri haluaa napata Hämeen demarien viidennen kansanedustajapaikan – Syntyvyyskeskustelu vaikein aihe (21.12.2018)

Menot