Kanta-Häme

Airo-kansio säätää suunnan, kun itse ei enää osaa

Jokaisen pitäisi kertoa läheisilleen, millaista elämää haluaa silloin, kun ei enää pysty selkeästi ilmaisemaan tahtoaan.

Tämän sanoo järki, mutta emme toimi niin.

Lähihoitaja Tiina Kuopanporttia on jo vuosia vaivannut se, ettei hän tiennyt hoitamistaan vanhuksista ja heidän toiveistaan juuri mitään.

– Lääkkeet ja terveydentilan, mutten muuta, mitä he elämältä haluavat.

Nyt hän onkin yrittäjänä luonut Airo-kansion. Sen tavoitteena on parantaa sairaan tai elämänsä loppumetreillä olevan ihmisen elämänlaatua sekä säästää omaisia hankalilta päätöksiltä.

Airoon voi kirjata sen, mitä haluaa hoivalta ja hoidolta, mutta myös edunvalvontaan liittyviä asioita sekä mitä toivoo kuoleman jälkeen tapahtuvan.

Ei koti vaan työpaikka

1990-luvun puolivälissä lähihoitajaksi valmistunut Kuopanportti kertoo työskennelleensä koko uransa vanhustenhuollon tehtävissä.

– Kolmessa eri kaupungissa. Olen ollut pitkähköissä työsuhteissa, mutta myös tehnyt keikkatyötä.

Viime vuodet hän on asunut ja työskennellyt Hämeenlinnassa.

– Koko urani ajan minua on vaivannut se, ettei vanhuksia mielestäni hoideta niin kuin pitäisi.

Yksi hoivan ongelmista on se, että vanhukset asuvat hoitajien työpaikoilla. Eivät ne ole heidän kotejaan.

– Siellä toimitaan hoitajien sääntöjen mukaan.

Hoitajien toimintaa taas tuntuvat rajaavan erilaiset säännöt ja säädökset liikaakin.

– Pitäisi voida toimia sydämellä.

Täysissä voimissa

Tavoite on, että meistä jokainen täyttäisi oman Airo-kansionsa jo silloin, kun on täysissä voimissa.

– Vaikka viisikymppisenä tai nuorempanakin, kun koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu.

Kansioon on mahdollisesta lyhyesti kiteyttää se, mitä tahtoo jokapäiväiseltä elämältään tyyliin, lakataanko kynnet tai haluaako kuunnella musiikkia ja minkälaista.

– Siellä on myös hoivatahto 2, joka voi olla sohaisu ampiaispesään.

Sillä Tiina Kuopanportti tarkoittaa esimerkiksi kannanottoa, että hoivaan saa osallistua joku muukin kuin alan ammattilainen, vaikkapa vapaaehtoinen. Tai ruokaa voisi nauttia, vaikka se ei aina olisi hygieniapassin suorittaneen henkilön valmistamaa.

Kuolema kaapista

Tärkeä osuus on myös se, mitä haluaa kuoleman jälkeen tapahtuvan. Millaiset hautajaiset, arkkuhautaus vai tuhkaus, mihin haudataan jne?

– Meillä kuolema pidetään kaapissa. Siitä ei puhuta. Kun se kuitenkin vääjäämättä tulee, läheiset joutuvat surun keskellä päättämään monista asioista tietämättä, mitä vainaja oikeastaan halusi.

Työssään Tiina Kuopanportti on joutunut tilanteisiin, joissa omaisilla on epärealistisia odotuksia hoitolinjauksiin, koska eivät itse pysty käsittelemään kuolemaa.

– On tärkeää, että oma tahto on selvästi kirjattuna.

Mistä sitten tulee nimi Airo-kansio?

– Soutaessa ollaan selin menosuuntaan kuten elämässäkin. Historia on nähtävillä, mutta tulevaisuudesta on vain aavistuksia. Airoilla pystyy kuitenkin vaikuttamaan suuntaan itse. (HäSa)